Euroopan neuvoston asettama tutkimusryhmä väittää vasemmistoliiton entisen kansanedustajan Jaakko Laakson toimineen Azerbaidzhanin lobbarina vastoin neuvoston sääntöjä. Laakson mukaan kyse on normaalista konsulttitoiminnasta.
Laakson nimi löytyy tutkimusryhmän sunnuntaina julkaisemasta raportista, josta kertoi maanantaina Talouselämä. Raportin mukaan Azerbaidzhan on pyrkinyt lahjomaan Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen jäseniä, jotta maan ihmisoikeusloukkauksia ei nostettaisi voimakkaasti esiin.
Laakso kiistää osaltaan lahjontaväitteet. Hän kertoo STT:lle, että hänen kohdallaan kyse on konsulttitoiminnasta, eikä hän ole salannut saaneensa toimeksiantoja Azerbaidzhanista.
– Tämä on normaalia konsulttitoimintaa. Harjoitan sitä yhtiön puitteissa ja on tietenkin selvää, että sen täytyy tapahtua pilkunmukaisesti tehtyjen sopimusten ja lainsäädännön ja normien mukaisesti.
Laakso kertoo edistäneensä Suomen ja Azerbaizhanin välisiä suhteita jo vuosikausia. Myös Euroopan neuvostossa hän sanoo tehneensä työtä neuvoston ja Azerbaizhanin suhteiden normalisoimiseksi, minkä Euroopan neuvoston johto tietää hänen mukaansa hyvin.
Laakso korostaa STT:lle, että nyt julki tulleen raportin mukaan hän on rikkonut Euroopan neuvoston käyttäytymissäännöstä, jota on ollut aikoinaan itsekin laatimassa.
– Tässä raportissa ei kerrota, millä tavalla olen sitä (säännöstä) rikkonut muuta kuin se, että minut katsotaan palkalliseksi lobbariksi. Tällainen ei ole sallittua Euroopan neuvoston tiloissa.
Laakson mukaan on kuitenkin ongelmallista, jos "tietyt valtiot eivät saavat harjoittaa lobbausta Euroopan neuvoston tiloissa, mutta tietyt valtiot saavat".
– Itse olen ollut koko ajan sitä mieltä, että tulkinnan pitäisi olla sama kaikille lobbaustoimintaa harjoittaville.
Laakso oli vuosina 1991–2011 vasemmistoliiton kansanedustaja. Hän oli Euroopan neuvoston Suomen-valtuuskunnan varsinainen jäsen 1991–2003 ja varajäsen 2007–2011.
Eläkkeelle jäätyäänkin Laakso on ollut neuvoston kunniajäsen, ja raportin mukaan hän on käynyt aktiivisesti Euroopan neuvostossa.
"Murheellista luettavaa"
Euroopan neuvoston Suomen-valtuuskunnan nykyinen puheenjohtaja Maria Guzenina (sd.) kertoo STT:lle, että eilen sunnuntaina ei vielä tehty päätöksiä jatkotoimista.
Selvitysryhmän raportti on määrä käsitellä tämän viikon aikana puheenjohtajiston lisäksi sääntökomiteassa ja oikeudellisessa komiteassa. Lisäksi yleiskokous käsittelee asiaa torstaina aamulla. Sääntökomitean on Guzeninan mukaan määrä laatia ehdotuksia jatkotoimista ja oikeudellinen komitea antaa asiasta lausunnon.
– Raportti on merkittävä, ja uskon sen vaikuttavan positiivisesti Euroopan neuvoston toimintaan. Raportti on murheellista luettavaa, ja sen esiin nostamiin epäkohtiin pitää puuttua koko järjestön voimin. Tarvitaan selkeät ja tiukat säännöt tällaisen toiminnan varalle ja tuntuvat sanktiot sääntöjen rikkojille, Guzenina sanoo viestissään STT:lle.
– Lahjusskandaali on törkeydessään niin Euroopan neuvoston kuin ihmisoikeuksien vaalimisen uskottavuuden kannalta murskaava.
Guzenina sanoo, että raportti tarjoaa Suomelle oivallisen tilaisuuden näyttää moraalista johtajuutta, kun Suomesta tulee marraskuussa 2018 Euroopan neuvoston ministerikomitean puheenjohtaja. Hän toivoo, että ulkoministeri Timo Soini (sin.) ja ulkoministeriö nostavat korruption vastaisen taistelun yhdeksi keskeiseksi teemaksi Suomen puheenjohtajuuskaudella.
– Tiukat sanktiot ovat hyvä keino estää vastaavaa tapahtumasta. Myös lobbaukselle pitää asettaa selkeät pelisäännöt, Guzenina jatkaa.
– Suomalaisen henkilön nimen päätyminen näin vakavaa asiaa käsittelevään raporttiin on pettymys. Suomen on oltava etunenässä kaikilla foorumeilla korruption vastaisessa taistelussa.