Yksittäisten rikkaiden ilmoitukset palkanleikkauksista eivät saa ymmärrystä sen enempää talousasiantuntijoilta kuin kansalaisiltakaan.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk) ehdotus siitä, että hyväosaiset luopuisivat vapaaehtoisesti osasta tulojaan eräänlaisena hyväntahdon eleenä, on saanut vapaaehtoisia palkanleikkaajia ilmoittautumaan.
Facebookin ryhmässä ”5 prosentin palkanalennus – totta vai pötyä” penätään, minne lahjoituksia saa antaa.
Valtionkonttorin apulaisjohtaja Sami Moksunen muistuttaa, että jos yksityishenkilö haluaa lahjoittaa rahojaan valtiolle, se onnistuu jo nyt.
– Nettisivuiltamme löytyy tilinumero, jonka kautta voi tehdä valtiolle lahjoituksen. Viime vuoden puolella lahjoituksia jonkin verran tulikin Docventures-ohjelman innoittamilta kansalaisilta. Rahat menevät sitten valtion yhteiseen kassaan. Niitä ei voi toivomuksien mukaan kohdentaa.
Moksusen mukaan tämän vuoden puolella on tullut yksi lahjoitus Suomen valtiolle, joten kirstuun mahtuu.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:in tutkimusjohtaja Seppo Kari suhtautuu hyvin skeptisesti koko keskusteluun.
– Tämä on viihteellistä keskustelua, jolla ei ole mitään tekemistä aitojen vaihtoehtojen kanssa. Todellinen keino osallistua talkoisiin voisi olla työtuntimäärän lisääminen, se on yksi selvä tapa. Palkkojen alentamisesta sopiminen on teknisesti niin vaikeaa. Mutta koko keskustelu lahjoituksista on huvittavaa, valtion rahoittaminen ei voi perustua vapaaehtoisuuteen.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK lähetti eilen kirjeen 16 000 yritykselle. Kirjeeseen sisältyy vetoomus: "Pyydämme, että kesän aikana yritysjohtajat miettivät, mitä he voivat tehdä yhteiskuntasopimuksen toteutuessa. Kyseeseen voisi tulla joko vuotuinen lahjoitus tai palkan alennus."
Pöysti: Riskisijoitukset paras tapa osallistua talkoisiin
Myöskään Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti ei suhtaudu vakavasti lahjoitusbuumiin. Pöysti muistuttaa, että pääsääntöisin tapa toteuttaa kaikkien osallistuminen on yleinen verotus.
– Lahjoituksista ei ole haittaa, mutta ei Suomi niiden varassa voi elää. Palkkamaltti olisi kestävin tapa osallistua talkoisiin, ei näyttävät yksittäiset lahjoitukset. Lyhyellä tähtäimellä se, että ihminen saa tuloja ja käyttää niitä kulutukseen, pitää talouden pyöriä pyörimässä. Jos ekonomisti voi jotain tässä tilanteessa toivoa, niin yksityisiä riskipitoisia kasvusijoituksia.
Sellaisten tekeminen olisi paras tapa osallistua tuottavuustalkoisiin.
Pöystin mukaan palkkamaltilla olisi myös suuri symbolinen vaikutus.
– Kohtuullinen ansiokehitys voisi vaikuttaa niin, että saadaan suomalaisia tuotteita paremmin myytyä. Mutta yksittäiset palkanalennukset siellä ja täällä eivät siihen johda.
Pöystin mukaan tuottavuustalkoissa on tärkeää huolehtia oikeudenmukaisuudesta.
– Suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksiin on kuulunut voimakas oikeudenmukaisuuskäsitys, jolloin kovin isoksi repeävät palkka- ja palkkioerot voivat koetella jopa yhteiskuntarauhaa. Meillä on kannettu huolta yritysjohdon palkitsemiskehityksestä. On vaarana, että tulee sellainen tuntuma, etteivät hyvin toimeentulevat ole mukana tuottavuustalkoissa.
”Rikkailla ei ole palkkatuloja joista luopua”
Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori Vesa Kanniainen sanoo, että Suomessa on niin vähän rikkaita, että heidän luopuminen osasta palkkaansa ei taloudellisesti ratkaise mitään.
– Sitä paitsi samalla julkisen sektorin verotulot vähenevät siinä suhteessa, miten he palkastaan luopuvat.
Kanniaisen mukaan Suomen tilanne on niin synkkä, että vaihtoehtoja on pohdittava vakavasti.
– Tutkimusryhmässäni on jo kysytty, onko Suomi seuraava maa, jonne ”troikka” ts. EKP, EU:n komissio ja IMF tekevät seuraavan ristiretkensä.
Kanniaisen mukaan julkisen talouden tasapainottamisen ohella ihmisille on saatava työtä, ja sen tekevät vain yritykset.
– Hyvää tarkoittavat, mutta naivit ajatukset hyväntekeväisyydestä tai muista poppakonsteista eivät yksinkertaisesti ole realismia.
Suomen rikkaat -kirjan kirjoittanut entinen europarlamentaarikko Esko Seppänen pitää palkkatuloista luopumista hurskasteluna.
– Palkkatulot on minimoitu monilla suurituloisilla jo ennestään, eikä kaikilla rikkailla ole palkkatuloja ollenkaan. Niistä luopuminen ei siis ole mikään ongelma.
Seppäsen mukaan pääomatuloihin puuttuminen olisi tässä yhteydessä suurinta solidaarisuutta.
– Optioita ja osakepalkkiokannustimia olisi syytä tarkistaa, Seppänen toteaa.
Suomen Yrittäjät sen sijaan ovat ilmaisseet tukevansa Elinkeinoelämän keskusliiton aloitetta palkkakohtuudesta.
