Pääkirjoitus

Talous vetää, pörssi painuu

Yhdysvaltain asuntolainakriisi muuttui globaaliksi pörssi-peloksi. On mahdollista, että rahoitusmarkkinoilla alkanut myrsky yltää myös muuhun talouteen.

Japanissa osakekurssit päätyivät perjantaina viisi prosenttia miinukselle.
Japanissa osakekurssit päätyivät perjantaina viisi prosenttia miinukselle.
Kuva: ROBERT GILHOOLY

Yhdysvaltain asuntolainakriisi muuttui globaaliksi pörssi-peloksi. On mahdollista, että rahoitusmarkkinoilla alkanut myrsky yltää myös muuhun talouteen.

Yrityksillä menee pääsääntöisesti hyvin, ja talous kasvaa pitkin maailmaa. Samaan aikaan pörssikurssit kuohuvat vuosikausiin suurimmassa myrskyssään, ja keskuspankit pumppaavat miljardikaupalla rahaa rauhoittamaan markkinoita.

Yhdistelmä on epävakaa ja jättää kaksi perusvaihtoehtoa. Joko rahoitusmarkkinoilla alkanut kriisi rauhoittuu ja muuttuu normaaliksi markkinahälyksi tai sitten se tarttuu myös muuhun talouteen. Jos niin käy, pitkään jatkuneelle nousukaudelle voi heittää hyvästit.

Todellisuus on noudattanut pessimistisiä ennusteita jo muutaman viime viikon ajan. Tilanteen vakavuudesta kertoo, että Yhdysvaltain keskuspankki teki perjantaina hyvin poikkeuksellisia korkojärjestelyjä helpottaakseen pankkien rahanlainausta. Temppu nosti heti osakekursseja, mutta tuskin muutti pulmien perussyitä.

Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden subprime-lainojen riskeistä on puhuttu pitkään, eikä riskien muuttuminen todeksi voinut olla yllätys. Sen sijaan yllätyksenä on tullut, kuinka syvälle rahamarkkinoihin vaikutukset tuntuvat. Moni pankki ja rahasto näyttää olevan aivan tyhjän päällä, ja kun raha kulkee ristiin rastiin pitkin maailmaa, alkaneet vaikeudet eivät katso maantiedettä.

Seurauksena pörssikurssit ovat pudonneet reippaasti, raaka-ainepörssikin on kääntynyt jyrkkään laskuun ja keskuspankit ovat yrittäneet vetää hätäjarrua. Mutta jos kupla on puhkeamassa, sitä ei keskeytetä kesken kaiken.

Talouden kasvu sinänsä on ollut vakaalla pohjalla, mutta hyvien aikojen jatkuessa osakkeiden kurssit ovat alkaneet irtautua reaalitaloudesta. Vaikeuksiin ei ole uskottu, koska niitä ei vuosiin ole ollut. Eikä olisi vieläkään, ellei Yhdysvalloissa olisi ryhdytty rakentamaan kotitekoista pommia subprime-lainoista. Ensin pienituloisille ihmisille kaupataan asuntolainoja, joita he eivät mitenkään pysty maksamaan takaisin tuloillaan, ja sitten noita lainoja kaupataan rahamarkkinoilla tuottoisina eteenpäin.

Tällaista kutsutaan yleensä ahneudeksi. Teknokuplakin puhkesi, kun pörssien kaupankäynti alkoi rakentua pelkkien odotusten ja vedätysten päälle. Siinä sitten kärsivät nekin, joilla ei ollut kuplan lihotukseen osaa eikä arpaa.

On edelleen mahdollista, että kriisi koteloituu sinne minne se kuuluukin eli rahoitusmarkkinoille. Pulmana on, että kukaan ei tunnu tietävän, miten syvä suo subprime-lainoista on saatu aikaan. Siispä epävarmuus jatkuu ja voi tarttua muuallekin, myös "todellisen" talouden puolelle.

Siinä tilanteessa nyt ollaan, ja ensi viikko voi tuoda tullessaan mitä vain. Markkinat ovat samanlainen sekoitus tietoa, tunnetta, toiveita ja pelkoja kuin muukin inhimillinen toiminta.

Toistakymmentä vuotta sitten vastaavassa tilanteessa Suomen hallitus olisi valmistautunut kriisikokouksiin. Nyt kaikki ministerit ja muutkin voivat viettää viikonloppunsa kaikessa rauhassa. Draaman puuttuminen on ennen muuta euroon liittymisen ansiota.

On iso ero sillä, pumppaako markkinoille rahaa Euroopan keskuspankki vai tyhjentääkö Suomen pankki valuuttavarantojaan. Monien valuuttojen arvot ovat viime ajat heilahdelleet paljon tavallista enemmän, ja Suomen markka olisi näissä oloissa varmasti nopeimmin heiluvien joukossa. Nyt sen sijaan euro on maailmanvaluutoista vakain, kun dollarikin on menettänyt arvoaan. Joskus uutisten puuttuminen on hyvä uutinen.