Reilun viikon kuluttua eläkkeelle virallisesti siirtyvä Pudasjärven kaupunginjohtaja Paavo Pikkuaho pelkää, että pohjoisen köyhimmät kunnat ajautuvat lähivuosina taloudelliseen umpikujaan.
Pikkuaho kauhistelee sitä, että monessa kunnassa yritetään pitää yhä päätä pensaassa, vaikka talouden mittarit ovat punaisella.
Pikkuahon mielestä jokaisessa kunnassa pitäisi jo oivaltaa, että vuosikate on oltava vähintään 300 euroa asukasta kohden, jotta se talous on terve.
Kunnallisissa tehtävissä 38 vuotta ja kotipitäjänsä johtajana hieman yli 30 vuotta toiminut Pikkuaho tunnetaan tiukkana talousmiehenä.
Pudasjärven taivalkaan ei ole ollut helppo, mutta kaupungin talous on moneen muuhun pohjoisen kuntaan verrattuna vankka.
Vararahastojakin on vielä tallessa.
Pikkuaho varoittaa kuitenkin niiden nopeasta hupenemisesta, jos tulot ja menot eivät ole tasapainossa. "Monet ovat varauksensa syöneet, ilman niitä kunta on hampaaton", Pikkuaho muistuttaa.
Kuntien tilannetta kuvaa hyvin se, että tiukasta linjasta huolimatta Pudasjärvellä menojen ja tulojen välillä on vuositasolla kahden miljoonan euron aukko. Pikkuahon mukaan se on kurottava umpeen 2-3 vuoden sisällä, muuten tilanne luisuu käsistä.
Silmänkääntötemput
eivät enää auta
Pikkuahon mielestä kuntien taloutta ei oikaista enää hyssyttelyllä: on lähdettävä ulkoistamaan ja yksityistämään tukitoimintoja sekä nostettava reilusti palvelumaksuja.
"Viimeistään 2020 palvelumaksut ovat tuplaantuneet", Pikkuaho ennustaa.
Hän nostaa yhdeksi ulkoistamisen kohteeksi kuntien taloushallinnon. Esimerkiksi Oulun kaaren kuudessa kunnassa talouden rutiineja hoitaa 20-25 ihmistä.
Pikkuahon mielestä tämä sektorin palvelut voitaisiin ostaa vaikka yksityiseltä tilitoimistolta tai kunnat voisivat keskittää niiden hoidon yhteen yksikköön.
"Nämä työt olisi hoidettavissa neljänneksellä. Lisäksi yhteisten ohjelmistojen kautta saataisiin isot säästöt."
Pikkuaho korostaa, että organisaatioremontit eivät pakota laajoihin irtisanomisiin edessä olevan eläköitymisen vuoksi.
Suurten ikäluokkien hyvä ostovoima antaa mahdollisuuden nostaa reilusti palvelumaksuja. Hänen mielestään nykytilanne on tulevaisuudessa kohtuuton, sillä maksuilla katetaan kuluista vain vajaat kymmenen prosenttia.
"Täydellisesti kunnan palveluiden piirissä olevalta ei tarvitse jäädä enää eläkettä perinnöksi", Pikkuaho sanoi.
Nousuhuumasta taas
arveluttavia merkkejä
Pikkuahon aloittaessa kotipitäjänsä johtajana 1970 ilmapiiri oli masentunut rajun muuton vuoksi. Työnperässä lähdettiin Ruotsiin.
Kunnan talouskin oli kuralla, mutta veroäyrin nostolla ja kovalla työllä päästiin taas kasvu-uralle.
Seuraava vuosikymmen oli valoisa, vaikka 1980-luku päättyikin syvään lamaan. Sen jälkiä maksetaan vieläkin.
Pikkuahon mielestä tuolloin tehdystä laajasta 60 miljardin säästöpaketista vain kunnat kantoivat täysin oman kolmanneksensa kasaan.
Valtio ei pystynyt täyttämään tavoitettaan.
Leikkaukset lapsilisiin ja perhepoliittisiin tukiin olivat Pikkuahon mukaan tuhoisia.
"Tämä näkyy edelleen syntyvyyden alentumisena."
Lamasta ei
sittenkään opittu
Pikkuahoa arveluttaa se, että historiallisesta lamasta ei taidettu sittenkään oppia. Nyt ilmassa on samoja merkkejä kuin 1980-luvun lopulla. Korot ovat poikkeuksellisen halpoja, asuntoja ostetaan heppoisillakin tuloilla ja vakuuksien pitävyydestäkin ollaan lipsumassa. Kiinteistöjen hinnat ovat nousemassa kohtuuttomiksi.
Kunnanjohtajakautensa kovimpana pettymyksenä Pikkuaho pitää Pudasjärven turvevoimalan ja Kollajan altaan kaatumista.
Silloisen ympäristöministerin Matti Ahteen (sd.) johdolla kymmenen vuotta veivattu suunnitelma käärittiin koskilakipakettiin.
Jos rakentaminen olisi toteutunut, Pikkuahon mukaan Pudasjärvi olisi tänä päivänä aivan eri kunta.
"Asukkaita olisi 11 000 henkeä ja työllisyystilanne aivan toisenlainen", Paavo Pikkuaho arvioi.