Globaali talouskriisi puree myös Suomen hallituksen suosiolukuihin. Pääministeri Matti Vanhasen suosion pitkä alamäki ei lupaa hänelle hyvää.
Silloin kun taloudessa menee hyvin, hallituksellakin menee hyvin ja päinvastoin. Tämä peukalosääntö on selkeästi luettavissa Kalevan teettämästä, keskiviikkona julkaistusta mielipidetutkimuksesta. Tyytymättömyys sekä sinivihreään hallitukseen että pääministeri Matti Vanhaseen on kasvanut tilastollisesti merkitsevästi.
Vanhasen ja hallituksen laskevissa suosiokäyrissä on yksi olennainen ero. Tyytymättömyys Vanhasta kohtaan on kasvanut pidemmällä aikavälillä. Hallituksen suosio kääntyi sen sijaan jyrkkään laskuun vasta viime syksynä eli juuri kun kansainvälinen taloustaantuma rantautui Suomeen.
Pääministerin laskevaa käyrää pehmentää se, että vuosina 2004--2005 hänen suosionsa oli Kalevan jo vuodesta 1995 lähtien tekemissä samansisältöisissä mittauksissa poikkeuksellisen korkealla, lähes 70 prosenttia.
Vanhanen alkaa olla lähellä suosiotasoa, jolla hänen demariedeltäjänsä Paavo Lipponen mateli vuositolkulla.
Etenkin politiikan huipputehtävissä olevien kasvot kuluvat nopeasti lähes päivittäisen julkisuudessa olon takia.
Vanhanen on julkisestikin suunnitellut pysyvänsä pääministerinä pitkälle 2010-luvulle. Jos keskustan kannatuskäyrä ei käänny yläviistoon ja jos Vanhasen yksityiselämän tyrskyt lyövät vastakin korkeina, puolueella luulisi olevan jo silkan itsesuojeluvaiston takia edessään johtajan vaihto, pikemminkin ennemmin kuin myöhemmin ja vaikka väkipakolla, jollei vapaaehtoisesti. Yksi mahdollinen vaihtoajankohta on ensi vuoden kesän puoluekokous.
Vanhasen murenevasta asemasta omankin puolueen riveissä kertoo se, että häneen tyytyväisten keskustan kannattajien määrä tippui marraskuusta huhtikuuhun kymmenen prosenttiyksikköä. Kokoomuksen kannattajien piirissä Vanhasen suosio on hiipunut samassa ajassa vielä enemmän. Vanhasen suosiokäyrää painoivat muun ohella alaspäin varmaankin hänen piikkiinsä mennyt hallituksen kömpelö yritys nostaa yksipuolisesti eläkeikää ja juuri ennen kyselyä julki tullut nolo sähköpostikohu.
Jos yhdeksän prosenttiyksikön lasku oli Vanhaselle ennusmerkki kuolevaisuudesta, hallitukselle kokonaista kymmenen prosenttiyksikön tipahdus lyhyessä ajassa oli myrskyvaroitus. Vastuuta globaalista talouskriisistä ei voi vyöryttää hallituksen niskoille, mutta se joutuu maksamaan asiasta poliittisen jälkilaskun. Hallituksen alamäki ei ole ainakaan vielä kääntynyt suoraan SDP:n kannatuksen nousuksi kuten kävi 1990-luvun lamassa. Paksuimman kerman ovat kuorineet perussuomalaiset.
Hallituksen suosion liukumäkeä kuvaavat karuimmin neljästä hallituspuolueesta kolmen eli keskustan, kokoomuksen ja vihreiden omilta kannattajiltaan saamat sapiskat. Vielä marraskuussa keskustan kannattajista oli tyytyväisiä hallitukseen 68, mutta nyt enää 60 prosenttia. Kokoomuksen kannattajien vastaavat lukemat olivat 75 ja 63 sekä vihreiden 42 ja 32 prosenttia.
Luvuista voi päätellä, että taloustaantuma on purrut myös kokoomusta ja ettei taantuman poliittinen lasku lankea vain pääministeripuolueelle. Vihreiden lukemista voisi outo aivan hyvin päätellä, ettei näkymättömiin jääneen puolueen edes pitäisi olla hallituksessa.
Vaikka ilmapiirin synkistymisestä kertovat suuret muutokset tyytyväisyysluvuissa eivät välttämättä lupaa hyvää päähallituspuolueille seuraavissa eduskuntavaaleissa, paljon riippuu siitä, kuinka pitkäksi taantuma venyy ja meneekö se vielä syvemmälle. Vanhasen suosiokäyrä on sen sijaan tullut alas jo pidempään, ja sitä on vaikeampi kääntää nousuun.