Maailmantalouden kasvunäkymät ovat orastavia, mutta hauraita. Kasvuvastuu on siirtymässä läntisille talouksille, kunhan poliittiset riskit pysyvät aisoissa. Suomen osalta lähiaikojen näkymät sen sijaan ovat yhä jäässä.
Talouskurimuksen ja teollisuuden murroksen jäädyttämät siivet pitäisi sulattaa, jotta Suomi-kone pääsisi lentoon.
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n keskiviikkona ja EU-komission tiistaina julkaisemat suhdanne-ennusteet eivät kuitenkaan lupaa nopeaa talouskasvua. Päinvastoin, vielä luisutaan huonompaan suuntaan.
Komissio korjasi Suomen kasvuennustetta alaspäin, ja EK ennakoi työttömyyden kasvavan kaikilla toimialoilla. Talous matelee niin teollisuudessa, rakentamisessa kuin palveluissa. Teollisuuden uudet tilaukset ovat vähentyneet edelleen alkusyksyn aikana, rakentamisen tilauskehitys on heikkoa, tuotanto ja käyttöasteet ovat notkahtaneet, koska kysyntä sakkaa.
Suomen näkymät jäävät ikävästi EU:n keskiarvon alapuolelle. Erityisen huolestuttavaa on, että verrokkimaassa Ruotsissa näkymät ovat jo paremmat. Lisäksi vahva euro kurittaa kilpailukykyä Euroopan ulkopuolisilla markkinoilla.
Sumeassa näkymässä ei juuri pilkahda valoa. Mahdollinen kasvu alkaa EK:n ennusteen mukaan vasta ensi vuonna. Euroalueen kääntyminen plussalle työntää narulla kasvua myös Suomessa, mutta kituliaalta näyttää. Kasvu pysyy väkisinkin vaisuna, mutta tuotannon alamäki, toivon mukaan, on vihdoin pysähtynyt.
Vaikka talous haparoi, niin juuri tässä tilanteessa tarvitaan uskoa ja luottamusta tulevaisuuteen. Kurimuksesta huolimatta suomalaiset ovat tuoreen tutkimuksen mukaan EU:n neljänneksi onnellisin kansa. Nyt tämän onnellisen kansan niiden jäsenten, joilla on työpaikka ja asiat hyvin, pitäisi panna rahaa kulutukseen ja palveluihin, remontoida ja rakentaa.
Pienistäkin asioista on syytä iloita. Googlen investoinnit Suomeen ovat saaneet ministerit hyrisemään. Sähköveron alennuksen toivotaan tuovan lisää samanlaisia investointeja.
Google-hypetyksessä on muistettava, että siinä missä ulkomaisille sijoituksille tarjotaan porkkanoita, ei kotimaisia murroksessa olevia toimialoja pitäisi tarkoituksella musertaa. Esimerkiksi vaikeassa suhdannetilanteessa lehdille lätkäisty arvonlisävero tuli pahaan aikaan. Kevennys valaisi uskoa kotimaiseen lehdistöön siinä, missä sähköveron alennus ulkomaisiin datakeskuksiin.
Hallitus kertoi budjettiriihen yhteydessä säästötoimista. Kestävyysvajeen umpeen kurominen on iso urakka, jonka perustasta maltillinen palkkaratkaisu ja eläkeraportti ovat valmiina. Yhteisöveron suuralennus oli kädenojennus teollisuudelle.
Rakennepaketin yhteydessä kaivataan vielä lisää vaikuttavia toimia, joilla paikalleen jämähtänyt talous saadaan kasvu-uralle. Kilpailukyky- ja rakenneongelmiin on yksinkertaisesti löydettävä ratkaisut. Niitä ei voi viivyttää enää yhtään pidemmälle.