Kunnan koko ja varallisuus ratkaisee oppilaiden ja opettajien työolosuhteet kouluremontin aikana. Varakkaammilla ja usein myös isommilla kunnilla on mahdollisuuksia järjestää tilapäisiä opetustiloja peruskorjausten ja laajennustöiden aikana, pienemmissä kunnissa töitä tehdään niukemman talouden vuoksi vasaran paukkeessakin.
Oulun Patamäen koululla aloitetaan marraskuun alussa kaksi laajennustyötä; koulu saa ruokasalin ja kaksi uutta luokkaa. Koulun mielestä melu häiritsisi työn aikana pidettäviä tunteja ja työmaaliikenne vaarantaisi oppilaiden turvallisuutta, joten Oulun kaupungilla päädyttiin väliaikaistilojen järjestämiseen.
Koko koulun väki lähtee evakkoon Kontinkankaalle kesken lukuvuoden. Kustannuksia tulee niin väliaikaistilojen muutostöistä kuin koulukkaiden kuljetuksistakin. Lisäkustannusten suuruus ei ole vielä selvillä.
Evakkotilojen muutostyöt eivät jää yhden koulun hyväksi, sillä samoissa tiloissa saattaa ensi vuonna opiskella Madekosken ala-asteen väki, joiden kouluun tehdään vastaavia laajennuksia voimassa olevan investointisuunnitelman mukaan.
Remontin koko ratkaisee
evakkotilojen tarpeen
Isommissa kunnissa vaihtoehtoiset tilat eivät ole niinkään kustannus- kuin tarvekysymys. Pienet kunnat taas eivät pysty tekemään vastaavia ratkaisuja, sillä niistä aiheutuneet kustannukset ovat ylimääräisiä.
"Meillä se, että käydäänkö koulua remontin keskellä vaiko ei, riippuu paljon siitä, kuinka suuria korjauksia tehdään. Jos talotekniikkaa joudutaan laajasti muuttamaan tai uusimaan, veden saanti ja lämmitysasiat nousevat eteen", toteaa Oulun kaupungin tilapalvelujen rakennuspäällikkö Jukka Heikkilä.
Lumijoen koulukeskuksessa on toisin. Reilut 250 peruskoululaista työskentelee päivittäin rakennustyömaan välittömässä läheisyydessä.
Meneillään on 2 607 neliön laajennusosan rakentaminen ja pihatyöt. Kun uusi osa saadaan helmikuussa valmiiksi, 1957 rakennettu kivikoulu tyhjennetään täysin kesken lukuvuoden vastavalmistuneeseen osaan.
Kivikoulun perusparannus valmistuu aikataulujen mukaan heinäkuussa. Sen jälkeen sieltä muuttaneet hallintotilat, luokat yhdestä kuuteen, opettajainhuone ja keittiö palaavat entistä ehompiin tiloihin. Laajennusosa tarjoaa asianmukaiset tilat teknisille töille ja luonnontieteille.
Töiden kustannukset veroineen ovat noin 5,5 miljoonaa euroa, valtionavustusta on saatu noin 45 prosenttia kokonaiskustannuksista. Silti koulukeskuksen ajanmukaistaminen on Lumijoelle kunnaninsinööri Eino Jakkulan mukaan "hirveän suuri" kustannus.
Lattian tärinää ja
ikkunan helinää
Koulukeskuksen laajennuksen tarve on Lumijoella tiedostettu jo toistakymmentä vuotta. 1980-luvulla haaveiltiin erillisestä yläasteesta, joka saatiin viimein viisi vuotta sitten. Koko ajan myös ala-asteella on ollut krooninen tilanpuute.
Tälläkin hetkellä kaksi luokkaa työskentelee lähistöllä olevan teollisuushallin yläkertaan remontoiduissa luokissa. Samoin vanhoissa puisissa koulurakennuksessa on toimintaa, vaikka ne eivät vastaa vaatimuksia.
Rehtori Kari Satamo kertoo opetushenkilökunnan ja oppilaiden suhtautuneen työmaaelämään terveellä järjellä. Tämä lukukausi menee vielä poikkeusoloissa, mutta sitten päästään nauttimaan uuden koulun tilavuudesta.
"Oppilaiden turvallisuudesta on pyritty huolehtimaan koko ajan esimerkiksi rajaamalla välituntialueita, ohjeistamalla jatkuvasti ja muuttamalla kouluuntuloreittejä. Mitään ei olekaan sattunut", toteaa Satamo tyytyväisenä.
Puukoulussa työskentelevät yhdeksäsluokkalaiset kertovat jo tottuneensa rakennustyömaan ääniin, lattian tärinään ja ikkunoiden ajoittaiseen helinään. Toukokuiseen paalutukseenkin tottui alkuhämmingin jälkeen.
"Ainoa suuri haitta taitaa olla se, että kun hakee välipalan keittiöltä, joutuu kiertämään yli puolen kilometrin matkan kivikoulun puolelle", hymyilee viimeistä vuottaan koulukeskuksessa opiskeleva Jussi Kämäräinen.