Työ- ja elinkeinoministeriön juuri julkaisema ammattibarometri kertoo tilastoihin nojaten saman, mikä useilla työpaikoilla on tiedetty jo kohta kahden vuoden ajan. Suomessa on koko jatkuvasti paheneva työvoimapula, joka ulottuu yhä laajemmalle eri ammatteihin.
Vajaus näkyy kipeimmin rakennusalalla ja metalliteollisuudessa, mutta myös sosiaali- ja terveysalalla on monissa työtehtävissä työvoimapulaa.
Viime vuonna työ- ja elinkeinoministeriö määritteli 24 ammattia, joissa vallitsee valtakunnallinen työvoimapula. Uusimman tilastoinnin mukaan ammatteja on jo 40.
Työvoimapula on selvästi yllättänyt vuosikausia kestäneen talouslaman kanssa painiskelleet työvoimaviranomaiset.
Suomi vajosi syvään ja pitkään taantumaan vuoden 2010 tienoilla, jolloin työttömyys alkoi lisääntyä. Elpyminen käynnistyi vasta kuutisen vuotta myöhemmin. Kokonaistuotanto alkoi kasvaa vauhdilla vuonna 2016.
Samaan aikaan huomattiin, ettei ammattitaitoista työväkeä ole riittävästi. Pula tuntui ensimmäisenä rakennusalalla. Vaikka rakentajia aluksi kortistoista löytyikin, havaittiin rakennustyömailla hankala osaamiskapeikko. Kokeneita työnjohtajia ja vastaavia mestareita ei tahtonut löytyä mistään.
Syy on yksinkertainen. Rakennusmestareita ei ollut koulutettu tarpeeksi, sillä koulutusta oli ajettu eräässä vaiheessa jopa alas. Rakennusyhtiöt ovatkin joutuneet houkuttelemaan mestareita töihin eläkkeeltä.
Konepajateollisuus kamppailee vastaavan osaamisvajeen kanssa. Hitsaajista, särmääjistä ja koneistajista on puute.
Kaleva kertoi 26.3., että konepajat eri puolilla maata palkkaavat entistä enemmän ulkomaalaista työvoimaa.
Tekijät joudutaan hakemaan Teknologiateollisuus ry:n mukaan Itä-Euroopasta, Baltiasta, Lähi-idästä ja Aasiasta. Kiskokalustoa ja konepajatuotteita Kajaanin Vuolijoella valmistava Transtech on palkannut puolalaisia ja venäläisiä hitsaajia. Lähes viidesosa yhtiön uusista rekrytoinneista on ulkomailta.
Jälkikäteen on helppo todeta, että Suomen hallituksen olisi pitänyt varautua työvoiman muuntokoulutukseen paremmin ja huomattavasti aiemmin. Muuntokoulutus tarjoaa mahdollisuuden pätevöityä uuteen ammattiin esimerkiksi työvoimapula-aloille.
Valtiovarainministeri Petteri Orpo on ilmeisesti tuomassa lisärahaesitystä muuntokoulutukseen kevään kehysriiheen. Käytännön työelämässä tämä rahoitus ei ehdi kohentaa tilannetta kovin nopeasti.
Euroopan komission maaraportin mukaan Suomen talousnäkymät pysyvät nousujohteisina ja talouskehitys ylittää tänä vuonna edelliset, kymmenen vuoden takaiset huippulukemat.
Raportissa on myös havaittu työvoimapulasta aiheutuva pullonkaula. Komissio huomauttaa, että osaamisvaje ja työvoiman saatavuus saattavat haitata työmarkkinoiden elpymistä - eli toisin sanoen kansantalouden kasvua.