Krimin niemimaan laiton liittäminen Venäjään on tapahtunut tosiasia. Sen sijaan Ukrainan kriisi alkaa muutoin saada muotoja, jotka ovat olleet kylmä suihku Venäjän johdolle ja jotka voivat kääntää sen nopean sotilaallisen voiton pitkän tähtäimen tappioksi.
Yksi osa jatkonäytöstä on se, että länsi on ryhtynyt nopeasti konkurssikypsän Ukrainan talouden pelastustalkoisiin ja sitä kautta Ukrainan nivomiseen läntisiin talousjärjestelmiin.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF hyväksyi torstaina alustavasti tiukkaehtoisen talouspaketin, joka avaa Ukrainalle
10–12 miljardin euron lainahanan kahden vuoden aikana.
IMF:n päätöksen myötä Ukrainalle on tulossa yhteensä noin 20 miljardin euron tukipaketti. Muita rahoittajia ovat Euroopan unioni, Yhdysvallat ja Japani. EU:n siivu paketista on noin 11 miljardia euroa.
Ukrainan parlamentti sitoutui torstaina IMF:n ehtoihin. Ukraina nostaa heinäkuun alusta kaasun kuluttajahintaa 50 prosenttia ja poistaa kaasutukiaiset, jotka ovat noin kahdeksan prosenttia budjetista. Ukrainan valuutta hryvnia päästetään kellumaan.
Samaan aikaan Ukrainan kriisin taloudelliset vaikutukset alkavat tuntua Venäjän taloudessa. Tämä ei johdu lännen aloittamista pakotteista, vaan siitä, että kriisi on alkanut purra Venäjän talouskasvuun. Se oli hiipumassa jo ennen Krimin miehitystä.
Maailmanpankin keskiviikkoisen arvion mukaan Venäjän talouskasvu hyytyi viime vuonna 1,3 prosenttiin. Jos Ukrainan kriisi hellittää nopeasti, se ennustaa tälle vuodelle 1,1 ja ensi vuodelle 1,3 prosentin kasvua. Jos kriisi sen sijaan jatkuu ja syvenee, talouskasvu painuu pari prosenttia pakkaselle.
Viime viikolla presidentti Vladimir Putin määräsi julkisissa lausunnoissa vakuutettavaksi, että talous on vakaalla pohjalla. Nyt myös Venäjän johto on alkanut vähitellen myöntää Krimin miehityksen taloudellisen jälkilaskun. Kasvuennusteita on pienennetty. Venäjältä on paennut pääomia alkuvuodesta jo yli 40 miljardia euroa, ja määrä voi lähes tuplaantua tänä vuonna.
Venäjän talous joutuu yhä tiukemmalle siksi, että öljyn hinta on laskusuunnassa. Öljy on Venäjän tärkein vientituote. Miljardööri George Soros väläytti jopa, että Yhdysvallat alkaisi pumpata markkinoille strategisissa varastoissaan olevaa öljyä.
Krimin miehitys on nostanut Putinin suosion huippuunsa. Venäjän talous kasvoi reippaasti vuosituhannen avausvuosikymmenellä. Ankeammat näkymät ovat myrkkyä parempaan elämään tottuneille venäläisille.
Kriisin jatko riippuu kahdesta tekijästä.
Ukrainalaisten reaktio alkavaan talouden hevoskuuriin on arvoitus. Jos säästöt tuovat kansan uudestaan kaduille, sekasorto vain jatkuu. Kuurin alku ajoitetaankin niin, että ensin pidetään presidentinvaali 25. toukokuuta.
Venäjän aikeet ovat sitäkin suurempi arvoitus. Venäjä on keskittänyt lisää joukkoja rajan pintaan Ukrainan itäpuolella. Lisäksi Venäjällä on joukkoja Krimillä ja Ukrainan lounaisella rajalla Transdnistriassa.
Pääkirjoitus