Suomen Pankki ennakoi talouden irronneen aallonpohjasta. Työllisyys sen sijaan ei Suomessa näillä näkymin kohene. Päinvastoin, kehitys on suorastaan olematonta, varoitti pääjohtaja Matti Vanhala keskiviikkona kokonaistaloudellista katsausta esitellessään ja kehotti hallitusta panostamaan rakenteellisiin muutoksiin.
Investoinnit ovat toistaiseksi lähteneet liikkeelle varsin vaatimattomasti. Suomen Pankin kokonaistaloudellisen katsauksen mukaan kokonaiskasvu jäisi tänä vuonna vain 1,3 prosenttiin, kun kesäkuussa arvio oli vielä 1,6 prosenttia. Kahtena tulevana vuonna koetaan sitten jo suhteellisen tukevia kasvulukuja, Vanhala näkee. Silti tuolloinkin kasvu jää alle kolmen prosentin.
Vaikka merkit Yhdysvaltojen talouden konsolidoitumisesta perustuvakin jo pelkkien luottamusindikaattorien sijaan reaalitaloudelliseen kysyntään, niin jatkossakin voi yhä esiintyä "yskimistä ja tahmaisia vaiheita", Vanhala luonnehtii maailmatalouden näkymiä.
Varjoja euroalueella
Ylipäänsä on kasvu vasta juuri ja juuri kasvu-uralla, koko euroalueella se yltää vain noin puoleen prosenttiin. "Todella varmaa ja vahvaa nostetta ei euroalueella eikä Suomessa löydy", Vanhala jarruttaa.
Euro kelluu tällä hetkellä suunnilleen lähtötasollaan. Ei pidä luoda mielikuvaa, että se olisi liian vahva tai hankala valuutta, Vanhala suomi. Silti hän myös painotti euron roolia toimia varaventtiilinä ja sopeuttamiskanavana ja vaati Asean-mailta joustoja. Etenkin Kiinaa on vaadittu revalvoimaan valuuttansa.
Vanhalakin toivoisi enemmän joustoja. "Joustot tulevat todennäköisesti puoliväkisin. Tiedämme, että aina ei ole helppoa luopua kiinteän kurssin järjestelmästä."
Euroalueella pääjohtaja näkee isojakin kysymysmerkkejä. Etenkin Saksan ja Italian alijäämät huolettavat. Irtiotot normeista eli vakaussopimuksesta varjostavatkin koko talousilmastoa, Vanhala kritisoi. "Asiasta vallitsee täydellinen epävarmuus."
Vakaussopimuksen muuttaminen on pääjohtajan mielestä äärimmäisen epätodennäköistä. Jos taas ei reseptiä yli kolme prosenttia ylittävän vajeen kattamiseksi löydy, joutuvat maat nostamaan veroja kasvavien velkojensa kattamiseksi, Vanhala ennakoi.
Koska rikkurit ovat suuria maita, niiden käyttäytyminen heijastuu nopeasti myös muiden veropolitiikkaan ja työmarkkinoiden sääntöihin, mutta myös luottamustasoon ja ajan oloon korkotasoonkin. Ja silti: Suomi oli vuosikymmen sitten vieläkin kovemmassa ahdingossa kuin Saksa ja Italia nyt, pääjohtaja muistutti.
Sailaksen ainekset
Suomen valtiontalouden Vanhala arvioi olevan juuri ja juuri tasapainossa. "Trendi on pikemminkin lievään alijäämäisyyteen."
Pääjohtaja kiittää kuitenkin hallituksen budjettipolitiikkaa elvytyksen puolesta."Mitoitus on kohdallaan." Mittavaan velkaelvytykseen sen sijaan Suomelta puuttuvat edellytykset.
Nykyisillä eväillä ei työmarkkinoiden tasapainoa kuitenkaan paranneta, Vanhala varoittaa. Hän jättää kuitenkin moittimisen, koska hallituksen rakennepoliittiset pohdinnat ovat kosken.
Nykysäännöillä kurssi ei hänen mukaansa kuitenkaan riitä hallitusohjelmassa luvattujen 100 000 uuden työpaikan luomiseksi. Mutta kaikki ainekset ovat olemassa, Vanhala lohduttaa ja suosittaakin hallitukselle Sailaksen raporttiin liittyviä joustoja työllisyyden parantamiseksi. "Se on ehkä ehjin ja paras katsaus."