Finanssikonserni Nordea laski maanantaina Suomen talouden kasvulukujaan taas reilusti alaspäin. Nordea ennakoi, että tänä vuonna kokonaistuotanto kasvaisi vain 1,5 prosenttia. Ensi vuonna kasvu kiihtyisi 3,5 prosenttiin.
Nordea uskoi alkukeväästä peräti 2,8 prosentin kasvuun, mutta reivasi luvun kesäkuun alussa kahteen prosenttiin.
Alaspäin lipuvia ennusteita Nordean pääekonomisti Juha Ahtola selittää sillä, että Yhdysvalloissa kirjanpitoskandaalit ovat vieneet kansalaisten luottamusta pörssiin ja Euroopassa talouden elpyminen on ollut odottamattoman hidasta.
Ahtola kiistää, että Nordea olisi ennusteissaan ollut ylioptimistinen.
"Kansainvälisen talouden uutta elpymistä saamme odottaa vuodenvaihteeseen asti, mutta silloinkaan ei näytä tulevan normaalia, kunnon suhdannenousua. Epävarmuutta on ruokkinut osakemarkkinoiden vaipuminen, vaikka niiden normaalisti vaatimattomankin kasvun oloissa pitäisi nousta. Kansainvälinen talous näyttää heikommalta, hyvin vaatimattomalta ja se heijastuu myös Suomeen."
Euromaissa teollisuustuotanto on tänä vuonna painumassa miinukselle ja suurimman euromaan Saksan talouskasvu on jäämässä hyvin vaatimattomaan puoleen prosenttiin.
Saksalaisten luottamusta tulevaan kehitykseen kuvaava IFO-indeksin käyrä osoittaa huolestuttavasti alaspäin. Saksassa myös kulutus on laskussa eli kansalaiset panttaavat hankintojaan.
Koko euroalueella kokonaistuotannon kasvu on tänä vuonna jäämässä vajaaseen prosenttiin.
Ahtola myöntää, että talous- ja rahaliittoon Emuun kuuluvien maiden hidas elpyminen on ollut pettymys. "Luottamus on kääntynyt huonompaan suuntaan. Tilanne on kuin uittaisi ratakiskoa vedessä."
Hän rauhoittelee sanomalla, että kuluttajien luottamus ei ole kuitenkaan kovin huonolla tasolla. Nyt vain odotellaan,
"Euroopassa eletään tilannetta, joka on monissa maissa uusi: korot ovat matalat ja se auttaa kestämään."
Ahtola arvioi, että maailmantalouden heikosti orastavasta suhdannenoususta tullee "aika lättänä".
Suomessa loppuvuosi
talouspaussin aikaa
Nordean Suomi-ekonomisti Reijo Heiskanen muistuttaa, että Suomen talous seuraa melko tarkkaan kansainvälisen talouden kehitystä.
"Teollisuustuotanto hypähti keväällä ja se antoi toivoa paremmasta. Voimakkaan hyppäyksen jälkeen talous näyttäkin pitävän paussia loppuvuoden ja tuntuva elpyminen siirtyy vuoden 2003 puolelle."
Heiskasen mukaan sähkö- ja elektroniikkateollisuuden luvut heiluttelevat nyt kovasti Suomen bruttokansantuotelukuja. Hän huomauttaa, että ala voi myös yllättää myönteisellä äkkikäänteellä loppuvuoden aikana.
Suomen kokonaistuotannon kasvu on Nordean mukaan kaikesta huolimatta jonkin verran nopeampaa kuin euroalueella keskimäärin.
Työttömyys ei ole epävarmuudesta huolimatta kääntynyt merkittävään nousuun. Nordeankin ekonomistien mukaan työnantajat pitävät työvoimaa "varastossa" odottamassa talouden nousua.
Suomen tämän vuoden työttömyysasteeksi arvioidaan 9,2 prosenttia. Ruotsissa virallinen työttömyysaste on viisi prosenttia.
Noin 2,5 prosentin talouskasvu pitää työllisyyden ennallaan. Voimakkaampi kasvu tuo lisää uusia työpaikkoja ja alentaa työttömyyttä.
Kotitaloudet
yhä luottavaisia
Kotitalouksien mielestä niiden rahatilanne on nyt parempi kuin koskaan. Suomalaiset uskaltavat kuluttaa ja se pitää talouden pyöriä edes kohtuullisessa liikkeessä.
"Se on yllättävää, koska osakekurssit ovat laskeneet kymmeniä prosentteja. Osakevarallisuus on tosin vain seitsemän prosenttia kotitalouksien kokonaisvarallisuudesta. Suurin osa kansalaisten varallisuudesta on kiinni asunnoissa", selvittää Heiskanen.
Hän muistuttaa, että suomalaisten korkomenot ovat edelleenkin maltillisella tasolla, vaikka asuntomarkkinoilla on ollut vilkasta ja joidenkin tutkijoiden mielestä asuntojen hinnat ovat nousseet liian ylös.
Nordean markkina-analyyseista vastaava Roger Wessman sanoo, että korkomarkkinoilla vallitsee nyt varsin myönteinen tilanne. Hänen mielestään myös kotitaloudet voisivat varautua siihen, että pitkät korot lähtevät nousemaan.
Wessmanin mukaan asuntolaina-asiakkaat voisivat vallan hyvin muuttaa lyhyitä viitekorkojaan pitkiin, viiden tai kymmenen vuoden mittaiseksi. "Pitkät korot ovat tulleet rajusti alas. On pelätty uuden taantuman tuloa. Pitkät korot ovat laskeneet viime syyskuun 11. päivän tasolle."
Nordeassa ei Wessmanin mukaan uskota, että Yhdysvaltain tai Euroopan keskuspankit lähtisivät tässä tilanteessa laskemaan korkoja vielä lisää.