Oulu Pohjois-Suomen moottorina tunnettuun Ouluun muutti viime vuonna yli tuhat henkeä vähemmän kuin toissa vuonna. Vetovoiman hiipuminen on suoraa heijastusta taloudesta ja työpaikkatilanteesta mutta myös ympäristökuntien kasvusta.
Ennakkotiedot Oulun kokonaisväkiluvusta viime vuodelta näyttävät kuitenkin edelleen selvää nousua, tosin selvästi pienempää kuin vuosien 2000 ja 2001 välillä. Kaupungin ikärakenne on nuori, ja korkea syntyvyys pitää väkiluvun reilussa kasvussa.
Oulun kaupunginjohtaja Kari Nenonen sanoo, että tilanne on noteerattu ja se pyritään analysoimaan kevään aikana tarkasti. Oulu on kaikesta huolimatta edelleen maan nopeimmin kasvava keskus, vain Tampere hengittää niskaan.
Muuttovajeen osasyyksi Nenonen laskee Oulun erityispiirteen, erittäin voimakkaat ympäristökunnat. Niihin muuttaa paljon varsinkin lapsiperheitä. Tärkein syy on työpaikkakehitys.
"Kahdeksan vuoden ajan Ouluun syntyi keskimäärin 2 700 uutta työpaikkaa joka vuosi, vuonna 2000 peräti 3 200 uutta työpaikkaa. Toissa ja viime vuoden lukuja ei ole, mutta se tiedetään, että määrät ovat huonontuneet", Nenonen laskee.
Heikkenevään tilanteeseen varauduttiin vuosi sitten julkaistulla kasvusopimuksella. Tarvitaanko elinkeinopolitiikkaan sen lisäksi erityistä kehittämistä, selviää hänen mukaansa kevään aikana.
"Valtiolta tarvittaisiin nyt apua koulutukseen, tutkimukseen ja elinkeinojen kehitystyöhön", Nenonen vetoaa.
Palvelupaineet hellittävät
Muuttovirran hidastuminen tarjoaa Oululle hengitystauon monissa palveluissa. Esimerkiksi päivähoito- ja peruskoulutus eivät ole niin valtavan paineen edessä kuin tähän asti.
Kaupungin fyysisen kasvun arvioidaan jatkuvan kuten ennenkin yleiskaava 2020:n mukaisesti. Tälläkin vauhdilla väkiluku nousee tavoitteen mukaisesti 150 000 asukkaaseen vuoteen 2020 mennessä, ja tonttimaan kysyntä on moninkertaista tarjontaan nähden.
Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen tutkija Satu Nivalainen arvelee, että muuttoaktiivisuus yleensäkin on vähentynyt taloudellisen taantuman takia. Oulun ohella esimerkiksi Helsinki koki viime vuonna muuttotappiota, vaikka pääkaupunkiseutu kasvoi edelleen rajusti.
"Jos alueelle syntyy uusia työpaikkoja aikaisempaa vähemmän, ihmisten halu muuttaa sinne vähenee. Voi olla, että nyt muutetaan Lapista ja Kainuusta työn perässä suoraan Etelä-Suomeen asti. Oulun vetovoima voi palata nopeasti ennalleen, jos taloustilanne paranee", Nivalainen linjaa.
Muuttovirtoja tutkinut Oulun kaupungin suunnittelusihteeri Marja Ala-Siuru uskoo, että viime vuoden muuttoilmiö ei ole pysyvää laatua vaan seuraa valtakunnallista suuntausta.
"Oulun kasvu oli hyvän työpaikkakehityksen ansiota, ja muuttovoiton pieneneminen luontevaa seurausta nykyisestä työpaikkakehityksestä. Myös seudun sisäinen muuttoliike lienee vaikuttanut viime vuoden lukuihin", Ala-Siuru pohtii.
Hän arvelee, että opiskelijoiden sekä nuorten ja koulutettujen tulomuutto Ouluun ei ole vähentynyt viime vuonnakaan.
Ympärillä on
pysäytetty tappiokierre
Oulun läänin maaherra Eino Siuruainen on seurannut tuoreita lukuja huolestuneena, sillä Pohjois-Suomi tarvitsee Oulun kaltaista veturia. Jos vetovoima heikkenee, sillä on kauaskantoiset vaikutukset.
"Vuosi 2006 on lähellä, ja silloin päättyy EU:n rakennerahastokausi. Sen jälkeen alueen elinkeinoelämää tukeva rahoitus vähenee merkittävästi", Siuruainen huolehtii.
Pelkällä kasvulla ei hänen mukaansa kuitenkaan mitata menestystä. On huolestuttavaa, jos Pohjois-Suomesta muutetaan Etelä-Suomeen. Jos koulutettu nuori työvoima alkaa virrata pois, asiat ovat todella huonosti. Vastalääkkeeksi hän ehdottaa, että työvoimaa aktivoitaisiin lisäämällä koulutusta.
Kasvukehän laajeneminen Oulun ympärillä on pysäyttänyt monen lähimpiä naapureita ulomman kunnan muuttotappiokierteen.
Esimerkiksi Rantsila ja Yli-Ii pääsivät viime vuonna plussalle. Se johtuu Siuruaisen mukaan monen kunnan entisestään aktivoituneesta tonttipolitiikasta.
Hän arvelee, että ehkä myös aluekeskushanke on alkanut purra, ja ihmiset ovat jääneet Pohjois-Suomen pienempiin keskuksiin, joissa toteutetaan multipolis-ohjelmaa.
"Nyt täytyy kasvattaa muita osaamisen alueita, että työpaikat eivät olisi vain it-alan varassa. Lisätyöpaikkoja voidaan luoda muun muassa biotekniikkaan ja lääketieteen tekniikkaan", Siuruainen esittää lääkkeeksi.
Lisäksi hän toivoo, että muilla paikkakunnilla kasvaisivat niin sanotut perinteiset teollisuuden alat sekä muun muassa metsäteollisuuden alihankinta ja matkailu.