Talouskriisi vie Venäjää kohti epävarmaa aikaa. Maassa nirhattiin kansalaisvapauksia jo vahvan kasvun vuosina. Nyt valmisteilla on yhä kovempia keinoja.
Venäjän talousennusteita on kiskottu alaspäin jotakuinkin samaa tahtia kuin läntisiä teollisuusmaita koskevia.
Erotuksena on se, että lähtötaso on itänaapurissa ollut korkeampi. Loppukesän jälkeen alamäki on kuitenkin Venäjälläkin ollut jyrkkä. Maan talouden perustaa on murentanut päävientituotteen eli öljyn hinnan sukellus mutta myös maailman talouskriisin muut heijastukset.
Venäjän tilastoviranomaiset kertoivat menneellä viikolla, että maan teollisuustuotanto supistui marraskuussa voimakkaammin kuin kertaakaan sitten vuoden 1998 talousromahduksen. Muutama päivä siten Venäjän varatalousministeri Andrei Klepatsh tunnusti, että maa on vajoamassa taantumaan. Synkimmän ennusteen tulevasta on tainnut lausua Venäjää vuosia seurannut ruotsalainen taloustieteilijä Anders Åslund. Hänen arvionsa mukaan Venäjän talouskasvu saattaa ensi vuonna olla viisi prosenttia miinuksen puolella.
Uhkaava kriisi on alkanut huojuttaa vielä alkusyksyllä lähes haavoittumattomalta näyttänyttä Venäjän valtion taloutta. Maan valuuttavarannosta on nopeasti sulanut yli neljännes. Myös ulkomaiset investoijat vetävät maasta varojaan.
Kansalaisten mielissä kummittelee yhä selvemmin vuoden 1998 romahdus. Silloin rupla devalvoitui 70 prosenttia. Se köyhdytti hetkessä miljoonia venäläisiä.
Maan johto haluaa nyt hinnalla millä hyvänsä välttää samanlaisen sokin. Yksi osa taktiikkaa on ollut hiipivä devalvointi. Se on toteutettu leventämällä putkea, jossa rupla kelluu. Silti on yhä todennäköisempää, että Venäjällä nähdään vielä suuri yksittäinen devalvaatio. Tohtori Pekka Sutela ennakoi muutama päivä sitten Kauppalehdessä, että pakkodevalvaatio voi olla edessä vapun tienoilla.
Venäjän työttömyys on teollisuudessa ja rakentamisessa kääntynyt nousuun. Koska tilanne on tuore ja ongelma vielä rajallinen, kansa on toistaiseksi pysynyt rauhallisena. Jos ja kun tilanne pahenee, aineksia poliittisellekin kriisille on.
Tällä hetkellä Venäjän johto hallitsee tilannetta suvereenisti muun muassa siksi, että maan tärkeimmät viestimet ovat Kremlin ohjauksessa tai sille myötämielisiä. Silti arsenaalista halutaan vielä kovempi. Maassa valmistellaan parhaillaan pääministeri Vladimir Putinin tuella lakia, joka laajentaisi maanpetoksen määritelmää. Siihen voisi syyllistyä, jos vahingoittaa maan "perustuslaillista järjestystä".
Ihmisoikeusjärjestöt ovat nostaneet duuman käsittelyyn tulleesta lakiesityksestä metelin. Ne pelkäävät, että lailla pyritään vaimentamaan soraääniä, kun talouskriisi väistämättä lisää tyytymättömyyttä. Maan johtoa arvostelevien mielenosoitusten ja protestien järjestäminen voitaisiin tarpeen vaatiessa määritellä perustuslaillisen järjestyksen horjuttamiseksi. Järjestöt arvelevat, että laki viedään duumassa pikavauhtia läpi, jotta Kremlin kovempi keinoarsenaali olisi tarpeen vaatiessa käytössä nopeastikin, jos esimerkiksi tyytymättömyys taloustilanteeseen alkaa purkautua kaduilla.
Kansalaisvapauksien kehitys on Venäjällä ollut surullista seurattavaa koko ajan sen jälkeen kun Vladimir Putin tuli maan presidentiksi vuonna 2000. Kun vaurastumisen vuosina maassa on määrätietoisesti kutistettu vapauksia, tilanne kriisin iskettyä tuskin ainakaan kohentuu. Epäilyttävä lainmuutosaie antaa viitteitä siitä, että vapaudet kapenevat entisestään.