Ennusteita Suomen talouskasvusta korjataan kilvan ylöspäin. Vaikka tilastoissa näkyy vuoden takainen paperialan työtaistelu, käänne parempaan on yllättävän vahva.
Palkansaajien tutkimuslaitos PT rikkoi tiistaina ensimmäisenä haamurajan. Se nosti arviotaan Suomen tämän vuoden talouskasvusta hieman yli viiteen prosenttiin. Samaan hengenvetoon laitos ilmoitti, että kasvu voi olla vielä tätäkin nopeampaa.
Muutkin talouden tutkijat ovat viime ajat käännelleet mittareitaan yläviistoon tavalla, jota Suomessa ei ole vuosiin nähty, ei itse asiassa koko tällä vuosikymmenellä. Viiden prosentin kasvuluvuissa käytiin viimeksi vuoden 2000 vaiheilla, ja vajaat kymmenen vuotta sitten oltiin hetki jopa kuudessa prosentissa.
Mutta jos talouden taantuman sanotaan aina tulevan yllättäen, samaa on sanottava tämän hetken tilanteesta. Näin hyviä aikoja ei monikaan ole osannut odottaa.
Hallitus pohjasi budjettinsa valtiovarainministeriön arvioon 4,5 prosentin talouskasvusta. On mahdollista, että tämä virallinen ja optimistiseksi koettu lukema osoittautuu liian varovaiseksi. Silti sekin oli jo tuntuva nousu ministeriön kesäkuisesta arviosta, joka oli 3,9 prosenttia.
Viime kesän pitkä ja katkera paperialan työtaistelu pudotti silloisia kasvulukuja noin prosenttiyksiköllä, mikä tekee vertailun jossain määrin keinotekoiseksi. Se ei silti saa nykyistä talouskasvua yhtään vähemmän todelliseksi.
Inflaation kiihtymisestä ei ole pelkoja, vienti vetää ja hallituksella oli harvinaisen paljon pelivaraa, kun ensi vuoden budjettia äskettäin laadittiin. Työttömyys on sekin laskussa, tosin turhan hitaasti. Työvoimaan liittyvät rakenteelliset ongelmat ovat yksinkertaisesti liian suuria, jotta edes talouskasvu niitä lakaisisi pois.
Pyörät joka tapauksessa pyörivät nyt kuumina, ja talous on nyt terveemmässä tilassa kuin vuosiin.
Tiukka budjettikuri, palkkamaltti ja verohelpotukset ovat osaltaan nostaneet Suomea EU:n "vanhojen" jäsenmaiden kasvulukujen kärkeen. Silti kaikkea kunniaa ei voi kotimaahan ottaa. Koko läntinen Eurooppa Saksaa myöten on vihdoinkin saanut talouttaan liikkeelle. Aasian kasvu hipoo koko ajan taivaita, ja vieressä Venäjä vaurastuu öljyvaroillaan, minkä ehtii. Vientiteollisuudelle otollisempia aikoja on enää vaikea kuvitella.
Haasteena on nyt kasvun hallinta. Usein ennenkin on koettu se harha, että hyvien aikojen uskotaan jatkuvan loputtomiin, kun vauhtiin on päästy. Niin ei ole koskaan tapahtunut. Tämän hetken riskeistä maailmantaloudelle riittää, että lausuu sanaparin Iran ja öljy. Ilman mahdollisia konfliktejakin Yhdysvaltain velkainen talous on vaaramomentti. Minä tahansa aamuna Suomenkin talouden toimintaympäristö saattaa muuttua olennaisesti.
Nämä ovat asioita, joihin Suomi valtiona ei voi vaikuttaa. Sen sijaan pään kylmänä pito on vain itsestä kiinni. Yksityistalouksille se tarkoittaa esimerkiksi jättisuurten asuntolainojen ja muiden velkaantumisriskien ymmärtämistä ja huomioimista.
Sitra muistutti keskiviikkona selvityksessään, että talouden ja hyvinvoinnin kasvu eivät ole sama asia. Jorma Ollila taas puhui tiistaina siitä, kuinka talouspolitiikan möhläykset on tehty juuri hyvinä aikoina.
Nyt koettava harvinaisen nopea kasvuvauhti on tullut yleiseen tietoisuuteen kuin varkain. Suomen kypsyys mitataan siinä, käytetäänkö kasvun hedelmiä maltilla yhteiseksi hyväksi vai johtaako tilanne vain ahneuden kasvuun. Hyvinä aikoina pitäisi kyetä tekemään välttämättömiä rakenteellisia uudistuksia, mutta niin ei ole koskaan ennen tehty.