Suomen kansantaloutta eivät lähiaikoina varjosta suuret uhkatekijät, mutta talouskasvu jää lukemiin, joilla esimerkiksi työllisyysaste ei olennaisesti kohene. Tämä paljastuu valtiovarainministeriön perjantaina julkistamasta suhdannekatsauksesta. Ministeriö arvioi tämän vuoden kasvun hyytyvän 2,1 prosenttiin. Vaikka luku on pari kymmenystä korkeampi kuin Nordealla muutama päivä sitten, ei ministeriönkään ennuste herätä riemun tunteita.
Kasvun hidastumista selittää paperiteollisuuden pitkä työtaistelu touko-kesäkuussa. Ministeriön arvion mukaan se söi kasvusta prosenttiyksikön. Tämän vuoden kasvulukema ei siten anna täyttä kuvaa kansantalouden nykykunnosta. Tästä huolimatta kasvun jääminen poikkeuksellisen matalaksi on tosiasia. Heikolla kasvulla on puolestaan aina vahingolliset seurauksensa esimerkiksi työllisyyteen ja valtiotalouteen, olipa matalien lukujen selitys mikä tahansa.
Ensi vuonna kasvu kiihtyy rahaministeriön arvion mukaan 3,2 prosenttiin. Luku on jo kohtalainen. Sitä kuitenkin kaunistaa se, että vertailukohtana on laihan kasvun vuosi 2005.
Suomessa voidaan silti olla tyytyväisiä siihen, että kasvu on meillä nopeampaa kuin euroalueella keskimäärin. Kansantuotteen kasvu jää euromaissa tänä vuonna alle 1,5 prosentin ja nopeutuu ensi vuonna ehkä vajaaseen kahteen prosenttiin. Toisaalta nuo luvut ovat Suomellekin murheen aihe, onhan euroalue maan tärkein kauppakumppani. Koko euroalueen kasvua jarruttaa nyt polttoaineiden hintojen nousu.
Hyvin huolestuttavaa on sen sijaan se, että yritysten investoinnit ovat alkuvuonna lisääntyneet heikosti. Jos nyt ei investoida, on tulevaisuudessakaan turha odottaa pirteää talouskasvua.
Ilonaiheena tuoreesta talouskatsauksesta voi poimia sen, että työllisyys on hitaasti kasvusta huolimatta hienoisesti kohentunut. Ministeriö arvelee työllisyysasteen nousevan vuoden alun 67,2 prosentista vuoden loppuun mennessä 68 prosenttiin. Ensi vuonna työllisyys kohenisi edelleen ja työttömyys putoaisi 7,5 prosenttiin.
Valonpilkahduksista huolimatta työllisyysarviot alleviivaavat sitä, kuinka hankalaa työllisyyttä on ainakin tähän asti käytetyin keinoin hoitaa. Hallitusohjelmaan tavoitteeksi on kirjattu 75 prosentin työllisyysaste vaalikauden lopussa, siis noin puolentoista vuoden päästä. Enää kannattaa vain arvuutella sitä, jäädäänkö tavoitteesta yli vai alle viiden prosenttiyksikön päähän.
paakirjoitus@kaleva.fi