Maailman talousfoorumin WEF:n entinen pääekonomisti ja kansainvälinen talousasiantuntija Augusto Lopez-Claros kaipaa vahvempaa yhteistyötä maailmanlaajuisten ongelmien, kuten talouskriisien ratkaisuun. Hän puhui Suomen bahaiden kesäkoulussa Oulussa kestävän kehityksen henkisestä ulottuvuudesta.
"Maailmanlaajuisiin ongelmiin tarvitaan maailmanlaajuisia ratkaisuja. Esimerkiksi ilmastonmuutos ei katso kansallisuutta. Kiina tuottaa paljon hiilidioksidipäästöjä, mutta päästöt eivät suinkaan pysy Kiinan rajojen sisällä vaan leviävät maailmanlaajuiseksi ongelmaksi", hän toteaa.
Lopez-Claros kertoo olevansa huolissaan myös ydinaseista, joista voi nopeasti tulla kansainvälinen ongelma.
"Pohjois-Korea ja Iran ovat hyviä esimerkkejä. Tällaiset valtiot, jotka ovat tai yrittävät olla ydinasevaltioita, ovat suuria riskitekijöitä. Kun ydinaseita on paljon, riski niiden joutumisesta vääriin käsiin kasvaa. Jos ydinaseet joutuvat vääriin käsiin, tai sattuu ydinräjähdys, se on maailmanlaajuinen ongelma."
Ihmiskunta on murrosiässä
Vallitsevan talouskriisin yhdeksi suurimmaksi ongelmaksi Lopez-Claros mainitsee maailmanlaajuisen lakijärjestelmän ja yhteisen valvonnan puuttumisen.
"Meillä on maailmanlaajuinen talousjärjestelmä, mutta ei maailmanlaajuista lakijärjestelmää, joka valvoisi talousjärjestelmää. Taloutta valvotaan vain kansallisella tasolla."
Esimerkiksi Yhdysvalloissa, josta nykyinen taantuma sai alkunsa, talouden valvonta on jaettu useisiin virastoihin. Pahimmillaan jopa osavaltioittain, jolloin valvonta ei ole yhtenäistä edes valtion sisällä.
"Talousjärjestelmästä on tullut täysin maailmanlaajuinen, mutta talouden hallintamenetelmät ovat vanhoja", Lopez-Claros sanoo.
Globalisaation, yhtenäisen talousjärjestelmän ja kommunikoinnin laajenemisen vuoksi Lopez-Claros näkee, että kaikki ongelmat, joita tulevaisuudessa kohdataan, ovat maailmanlaajuisia. Sen vuoksi niiden ratkaisuun tarvitaan myös maailmanlaajuista yhteistyötä.
"Tällä hetkellä ongelma on siinä, että kukaan ei ota vastuuta eikä kenelläkään ole toimivaltaa. Siitä seuraa suuria vaaroja. Asialle pitäisi tehdä jotain", hän toteaa.
Talouskriisi
kiristää valvontaa
Maailmankansalaisuuteen erikoistunut filosofian tohtori Partow Izadi Lapin yliopistosta kertoo, että globalisaatio ei tullut bahaille yllätyksenä. Heille se on seikka, jonka pohjalta asioita on hoidettava.
"Meillä on itse asiassa aika optimistinen näkemys ihmiskunnasta. Se on saavuttanut nyt murrosiän, jolloin on vaikeaa ja kapinoidaan", Izadi kuvailee.
Maailmankatsomuksen ja maailmajärjestyksen muuttuminen ovat bahaiden mukaan välttämättömiä muutoksia.
"Maailmanjärjestyksen muutos on luultavasti helpommin saavutettavissa, koska se on olosuhteiden vuoksi pakko saavuttaa. Maailmankatsomuksen muuttuminen taas vaatii ihmismielen mukautumista, mikä on hitaampi prosessi. Mutta kun molemmat toteutuvat, elämme ihmiskunnassa, joka on kypsä", Izadi kertoo.
Augusto Lopez-Claros uskoo ja pitää välttämättömänä, että nykyinen talouskriisi vahvistaa talouden valvontaa.
"Tähän saakka on valvottu vain yhtä osa-aluetta: pankkeja, jotka ottavat talletuksia ja antavat lainoja. Varjopankit, jotka eivät toimi tavallisten ihmisten kanssa, vaan hoitavat isoja sijoituksia, ovat olleet valvonnan ulkopuolella. Kriisin myötä investointipankeista tulee tavallisia pankkeja, jolloin säännöt alkavat koskea myös niitä."
Bahait näkevät, että talouskriisi on vain yksi osa suurta ongelmaa - maailmanlaajuisen hallintajärjestelmän puuttumista.