Talouskehitys osoittaa pitkästä aikaa piristymisen merkkejä. Suomessa nousu laahaa maailmantalouden perässä. Vienti on saatava vetämään. Uutiset kansainvälisen talouden kääntymisestä nousuun ovat antaneet odottaa vuosia itseään. Asiantuntijat rohkenevat kuitenkin sanoa nyt, että käänne parempaan on tapahtunut maailmantaloudessa.
Suomen kansantalous elää kansainvälisyydestään huolimatta pussin perällä. Sen takia merkit paremmasta ovat Suomessa vielä varovaisia. Maailmantalouden vetovaikutus iskee Suomeen viiveellä, mutta kasvupyrähdys voi olla tullessaan sitäkin rajumpi.
On jo aikakin. Kuten viimeksi taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n tuoreesta talouskatsauksesta käy ilmi, Suomen kokonaistuotanto painui tämän vuoden alkupuoliskolla pitkään aikaan ensimmäistä kertaa miinukselle. Joltinenkin talousvireys on ollut kiinni yksityisestä kulutuskysynnästä. Sen sijaan kasvun muut moottorit, vienti ja investoinnit, ovat yskineet. Molemmat valahtivat pakkasen puolelle alkuvuonna.
Maailmantaloudessakin Yhdysvallat sanelee tahdin. Sen kansantalous kasvoi kolmannella vuosineljänneksellä peräti kahdeksan prosenttia. Se ei kuitenkaan yksin vielä riitä imaisemaan Suomea kasvuputkeen. Muu euroalue kasvaa Suomea laiskemmin. Euroalueen hidastelua tasapainottaa Venäjän talouden nopea kasvu. Venäjä tekee paluuta Suomen tärkeimpien vientimaiden joukkoon.
Ennusmerkkien ristiriitaisuuden takia Suomen talouskäänteen vahvuus on vielä arvailujen varassa. Tämä johtuu siitä, että Suomi on raskaasti riippuvainen vientikysynnästä. Lisäksi viennin rakenne on edelleen liian suppea. Kapean vientipohjan takia pienetkin kansainväliset häiriöt iskevät Suomeen kovalla kädellä.
OECD ennustaa talouskatsauksessaan, että Suomen kokonaistuotanto kasvaa ensi ja sitä seuraavana vuonna noin 3,5 prosenttia kumpanakin vuonna. Näinkin kovalla kasvulla alkuvuoden miinus on kurottu kiinni vasta kahdessa vuodessa. Suomen talouskasvun vientivetoisuudesta kertoo paljon se, että kahdelle seuraavalle vuodelle ennustetusta kasvusta jopa puolitoista prosenttiyksikköä tulisi viennistä.
Suomen Pankki on perinteisesti talousennusteissaan perivarovainen. Viime viikolla keskuspankki kuitenkin myönsi arvioineensa talouskehitystä turhankin pessimistisesti. Odotukset paremmasta ovat näkyneet ylöspäin korjattuina lukuina myös muiden kotimaisten talousennustajien papereissa. OECD ennustaa hieman suurempaa kasvua kuin Suomen Pankki.
Kotimainen kasvu saa suuremman kulutuskysynnän kautta lisävauhtia jo tehdyistä ja tulevista tuloveron alennuksista. Lisäksi auto- ja alkoholiverotuksen kevennykset purevat verotuloihin. Suomen julkinen talous on EU-maista ylijäämäisin, mutta tämä johtuu lähinnä eläkerahastoista. Valtiontalous on veroratkaisujen takia alijäämäinen tästä vuodesta eteenpäin. Suomen Pankki ennustaa myös, että hallituksen suunnittelema yritysverouudistus saattaa tuoda yllätyksiä.
Kun kokonaiskuvaan lisätään edelleen korkealla oleva työttömyys, pysyviä ratkaisuja ongelmiin on löydettävissä vain yhä itseään odottavista rakenneuudistuksista. Lähtötilanne niille ei ole hyvä kiristyneen työmarkkinailmapiirin takia. Jotkut yritykset ovat trimmanneet koneistojaan turhankin kireälle. Sitten kun kasvu alkaa, yritysten tuloksentekokyky on huikea. Kasvun huumassa rakenneuudistuksia ei saisi unohtaa. Uudistuksia pitää tehdä silloin, kun niihin on eniten varaa.