Saksan uuden hallituksen edessä ei ole pelkästään auringonpaistetta. Saksan talouden ongelmat ovat syvällä ja ulkopoliittiset kolhut pitäisi paikata mahdollisimman nopeasti.
Ulkopolitiikka ja varsinkin suhteet Yhdysvaltoihin saivat yllättävän suuren roolin vaalitaistelun loppusuoralla.
Liittokansleri Gerhard Schröderin jyrkkä "ei" saksalaissotilaiden osallistumiselle Irakin kurittamiseen viilensi suhteet vanhaan liittolaiseen ja suojelijaan Yhdysvaltoihin. Samaan suuntaan vaikutti sisäministeri Herta Däubler-Gmelinin haastattelulausunto Bushin ja Hitlerin ulkopoliittisten motiivien yhtäläisyyksistä.
Saksan ja USA:n välit eivät ole toisen maailmansodan jälkeen olleet niin tulehtuneet kuin nyt. Niiden tervehdyttämisessä on uudelle hallituksella työnsarkaa
Työttömyys
jatkaa kasvuaan
Myöskään suhteet tärkeimmän eurooppalaisen liittolaisen Ranskan kanssa eivät ole viime vuosina olleet ylitsevuotavan lämpimät. Maat ovat kiistelleet muun muassa EU:n maatalouspolitiikan remontista unionin laajentumista silmälläpitäen.
Kotikentällä uuden hallituksen suurin haaste on saada Saksan talous jaloilleen. Työttömyys on jatkanut kasvuaan koko kesän. 83-miljoonaisesta kansasta neljä miljoonaa on vailla työtä.
Schröderin hallitus asetti viime tammikuussa laajapohjaisen komission etsimään keinoja työpaikkojen luomiseksi.
Volkswagen-yhtiön henkilöstöjohtaja Peter Hartzin johdolla työskennellyt komissio esitti muun muassa työnvälitystoiminnan tehostamista - työttömät muodostaisivat "Ich AG" (Minä Oy) -nimisiä yhden miehen yrityksiä, joiden työpanoksia sitten vuokrattaisiin pienille ja keskisuurille yrityksille.
Harzin komitea käsiteltäväksi
Hartzin komission suositukset tulevat luultavasti uuden hallituksen työpöydälle päällimmäisten paperien joukkoon.
Saksan talouden takkuilu on näkynyt muun muassa konkursseissa. Esimerkiksi suuri rakennusyhtiö Philipp Holzmann yritettiin pelastaa hallituksen väliintulolla ja jättiluotoilla, turhaan. Yhtiön konkurssista jäi yli kahden miljardin euron luottotappiot.
Vähän samanlainen operaatio on nyt käynnissä teleoperaattori MobilComin kohdalla.
Juuri vaalien alla konkurssikypsä firma sai valtiota lähellä olevilta luottolaitoksilta 400 miljoonaa euroa ehdoilla, jotka "muistuttavat markkinakorkoja".
Saksa on joutunut EU:ssa kiusallisen huomion kohteeksi valtiontalouden alijäämän ja muiden niin sanottujen konvergenssikriteerien ylitysten vuoksi. Vuosituhannen tulvat itäisessä Saksassa eivät tietenkään helpottaneet talouden tervehdyttämisponnisteluja.
Saksan sijoittaminen häntäpäähän kansainvälisessä Pisa-kouluvertailussa havahdutti maan päättäjät. Lupauksia koulutukseen satsaamisesta satoikin vaalitaistelun aikana kaikista suunnista.
Samalla tavoin luvattiin panna kallis ja tehoton terveydenhuolto kuntoon.
Terrorismiuhka sai Saksan hallituksen ajamaan syyskuun 11. päivän iskujen jälkimainingeissa kovassa kiireessä läpi lakipaketin, jolla annettiin viranomaisille runsaasti lisää valtuuksia.
Parahiksi vaalien alla sisäministeriö järjestikin laajan ratsian islamistiaktivistien pesäpaikkoihin.
Muutamien järjestöjen toiminta kiellettiin ja näkyvimpiä jäseniä uhkaa maastakarkotus.
Saksassa on seitsemän miljoonaa ulkomaalaista eli yhdeksän prosenttia väestöstä.
Maahanmuuton rajoittaminen tulee varmasti tavalla tai toisella esille uuden hallituksen työssä. (SY)