Helsinki Suomen talous näyttää lopultakin kääntyneen vientivetoiselle nousu-uralle, mutta empien ja varovaisesti, arvioi Suomen Pankin pääjohtaja Matti Vanhala.
Suomen Pankki julkisti tiistaina talousennusteensa vuosille 2002 - 2004.
Kokonaistuotannon kasvuarvion Suomen Pankki piti ennallaan eli maaliskuussa esitettyjä lukuja ei ole muutettu. Tänä vuonna kasvua on luvassa 1,4 ja ensi vuonna 2,8 prosenttia. Vuonna 2004 bruttokansantuote saattaa kasvaa 3,3 prosenttia.
Suomen ja muiden euromaiden talouksien reippaampi piristyminen on sidoksissa Yhdysvaltain talouskehitykseen.
"Euroalueen kehitys on kytkeytynyt Yhdysvaltain talouskehitykseen voimakkaammin kuin vielä muutama vuosi sitten osasimme arvioida. Euroalue, Suomi mukaan lukien, on jo osa Yhdysvaltain markkinakuvaa. Eurooppa ei voi itse synnyttää kasvua, kun Yhdysvaltain talous laskee", muistutti Vanhala talousennustetta esitellessään.
Vanhalan mukaan Yhdysvaltain yritykset ja kotitaloudet korjaavat nyt taseitaan, velkaantumistaan. "Se voi viedä monta vuotta, mutta emme kuitenkaan puhu lamasta. Epävarmuus leimaa edelleenkin Suomen ja koko läntisen maailman talousnäkymiä."
Kasvua hitaasti,
mutta maltillisesti
Suomen talous näyttää vähitellen pääsevän kasvun syrjään kiinni, niin, että parin vuoden päästä kokonaistuotannon pitäisi kasvaa jo kolmen prosentin vauhtia. Se on kuitenkin vain puolet siitä talousvauhdista, jota Suomi eli 1990-luvun loppuvuosina.
"Viennin heilahtelut ovat keikutelleet Suomen bruttokansantuotteen kasvua. Suomi näyttää nyt palaavan maltillisiin bkt-kasvulukuihin. Lähivuosina talouskasvu liikkunee 2-3 prosentin tienoilla", arvioi Vanhala.
Toivonpilkahduksia näkyy elektroniikkateollisuudessa, jonka tuotanto ja vienti ovat kasvaneet. Myös metsäteollisuuden tuotanto on ollut kasvu-uralla viime vuodenvaihteesta lähtien.
Tänä vuonna vienti kasvanee pari prosenttia, kun se vuonna 2001 oli saman verran miinuksella. Suomi ei kuitenkaan pääse ennustejaksolla lähellekään vuoden 2000 hulppeaa lukemaa, jolloin vienti kasvoi 20,1 prosenttia.
Kuluttajahintojen nousu eli inflaatio pysyttelee parin prosentin tuntumassa eikä kiihdy lähivuosinakaan.
Vanhalan mukaan inflaation voivat sysätä liikkeelle ylimitoitetut palkankorotukset.
"Palkkapaineet ovat riski Suomen talouden orastavalle nousulle sekä inflaation että työllisyyden kautta. Teollisuudessa liian kovat palkkanormit eivät ehkä mene hintoihin, vaan työllisyyteen eli työllisyys ei pääse parantumaan."
Väestön ikääntyminen alentamassa työllisyyttä
Suomen Pankki varoittaa jälleen kerran talouskasvun, väestön ikääntymisen ja verotuksen kolmiyhteydestä.
Pankin mukaan Suomen julkinen talous ei ehkä kestä sitä, että suuret ikäluokat alkavat vähitellen siirtyä eläkkeelle, samaan aikaan kun työttömyys on hyvin korkealla.
"Työllisyysaste näyttää pysyvän pitkään alhaisena, selvästi alle 70 prosentissa. Eläke- ja sosiaalimenojen kasvu nopeutuu. Paineet verotuksen kiristämiseen kasvavat ja talouden kasvumahdollisuudet heikkenevät", luettelee Vanhala uhkakuvia.
Hänen mukaansa työllisyysastetta on pakko saada ylös ja verokiilaa kavennettava. Suomalaisista nykyistä useamman pitää käydä töissä ja nykyistä useamman pitää jaksaa töissä muutama vuosi pidempään ennen eläkkeelle siirtymistään.
Vanhala kaipaa näkyviä ja jopa radikaalejakin muutoksia työmarkkinoille. "Jos työttömyys on korkea, niin silloin työmarkkinat eivät toimi joustavasti. Suomessa on nyt sellainen tilanne. Rakenteita voivat uusia vain ne, jotka ovat rakentaneet nykyisen järjestelmän."
Julkinen talous voi Vanhalan mukaan joutua rappiokierteeseen, josta esimerkkeinä ovat sairaaloiden pitkät leikkausjonot ja potilaiden passitus kotiin ennen aikojaan.
Suomen Pankin vanhempi tutkija Helvi Kinnunen sanoo, että työllisyysaste pitäisi nostaa pitkällä aikavälillä 72-73 prosenttiin, jotta paine verojen nostamiseen hellittäisi.
Kinnusen mukaan tuore työeläkeratkaisu vähentää verojen nostopainetta parilla prosenttiyksiköllä.