Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen, 56, myöntää, että Suomen taloudessa näkyy jo ylikuumenemisen merkkejä.
"Ylikuumenemisen piirteitä, jotka kertovat Suomen vahvasta talouskasvusta, voi nyt nähdä. Rakennuskustannukset ja tonttien hinnat ovat nousseet nopeasti ja paljon. Kansalaiset kuluttavat ja luottavat vahvasti omaan talouteensa, silti kuluttajahintojen nousu, inflaatio, vertailukelpoisilla indekseillä mitattuna, on pysynyt Suomessa muita Euroopan maita alempana", selvittää Liikanen Suomen taloustilannetta.
Monet ekonomistit arvioivat, että Suomen korkeasuhdanne voi jatkua vielä useita vuosia.
Liikanen muistuttaa, että Suomen talousmaantieteellinen sijainti on tällä kertaa erityisen hyvä, koska koko Itämeren ympärillä rakennetaan ja investoidaan. Taloudet kasvavat niin Venäjällä, Baltiassa, Puolassa, Saksassa kuin myös Pohjoismaissa.
Monia syitä kasvuun
Suomen pitkään jatkunut vahva talouskasvu on Liikasen mukaan monen osatekijän summa.
Työllisyys on parantunut Suomessa monta vuotta peräkkäin. Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) ykköshallitus saavutti kuin saavuttikin tavoitteekseen asettamansa 100 000 uutta työpaikkaa.
Jos talouden veto jatkuu myös tämän vaalikauden yhtä suotuisissa merkeissä kuin edellisellä kaudella, saattaa uusikin työllisyystavoite, 80 000-100 000 uutta työpaikkaa toteutua.
Kun Suomen vienti vuosituhannen alussa hieman sakkasi, kotimaan kulutus pyöritti tasaiseen tahtiin taloutta.
Nyt vienti vetää ennätysvauhtia. Huhtikuussa Suomi kirjasi 5,9 miljardin euron vientilukeman, mikä on kaikkien aikojen ennätys.
Investointien kääntyminen ripeään kasvuun selittää osaltaan Suomen hyvää työllisyyskehitystä palveluiden kysynnän lisäksi. Tällä hetkellä kaikkialla Suomessa rakennetaan sellaista vauhtia, että pätevistä rakentajista ja materiaaleista on koko ajan paheneva pula.
"Suomessa rakennetaan esimerkiksi laivoja, nostureita ja erilaisia satamalaitteita, joilla on kova kysyntä maailman kehittyvissä maissa. Myös Euroopan talouden elpyminen ylitti 2006 kaikki odotukset ja hyvä talouskehitys näyttää jatkuvan. Euroopan lisäksi koko maailmantaloudessa on nyt hyvä vauhti päällä", Liikanen selvittää Suomen talousmenestyksen taustaa.
Erkki Liikanen muistuttaa, että keskuspankkimies arvioi hyvienkin talousnäkymien keskellä mahdollisia riskejä.
Inflaatio eli hintojen nousu on Liikasen mukaan aina vaanimassa ja erityisesti silloin, kun joistakin tuotannontekijöistä tai palveluista tulee ylikysyntää.
Tuottavuus nousuun
Liikanen huomauttaa, että suomalaisten ikääntyminen ja eläköityminen ovat nyt käsillä.
"Tämän eduskuntavaalikauden aikana Suomen ikärakenne muuttuu niin, että 60-64 -vuotiaiden osuus nousee suuremmaksi kuin 20-24 -vuotiaiden. Suuret ikäluokat eläköityvät. Se tapahtuu nyt. Työmarkkinoilta poistuu enemmän väkeä kuin sinne tulee uutta tilalle."
Kun työvoima vähenee ja entiset työt pitää tehdä, yhtälö ratkeaa vain sillä, että pienempi työikäisten joukko tekee enemmän eli työn tuottavuuden pitää nousta. "Julkisen talouden eli kunta- ja valtiontalouden pitää olla ylijäämäinen. Se sopii tähän suhdannetilanteeseen. Julkisen sektorin pitää kasvattaa tuottavuuttaan eli sen pitää selvitä nykyistä pienemmällä henkilömäärällä eikä se saa viedä liikaa avoimen, yksityisen sektorin työvoimasta."
Liikanen sanoo ymmärtävänsä, että julkisella sektorilla mietitään, pitääkö kaikki rakennusinvestoinnit toteuttaa yhtä aikaa korkeasuhdanteen vallitessa vai voisiko niitä lykätä hiljaisempaan suhdannevaiheeseen.
Hallituksen kaavailemiin veronalennuksiin Liikanen suhtautuu hyvin varovaisesti. "Jos veroratkaisuja pitää tehdä, niin työn verotuksen alentaminen on hyvästä, mutta ei julkisen talouden tasapainon kustannuksella."
Käynnissä oleviin ja viimeistään syksyllä alkaviin palkkaneuvotteluihin ja korotusprosentteihin Liikanen ottaa varovaisen kannan. "Aika suurilta numerot vaikuttavat."
"Reaaliansiot voivat kasvaa vain tuottavuuden kasvun verran eli tuottavuuden kasvu on raja kestäville palkankorotuksille. Jos korotukset menevät sen yli, ne lisäävät inflaatiota sekä leikkaavat talouskasvua ja työllisyyttä."
Hän muistuttaa, että palkankorotusprosentteja katsoessa pitää erottaa yritysten hyvistä tuloksista johtuvat kertakorvaukset pysyviä kustannuksia aiheuttavista pohjakorotuksista. Nyt esimerkiksi Metalliliitto on saamassa 350 euron kertakorvauksen kaksivuotisen tuloratkaisun osana.
"Kun palkkaneuvotteluissa on valmista, voimme tarkemmin sanoa, mikä korotusten vaikutus on esimerkiksi inflaatiovauhtiin", väistää Liikanen arvionsa palkankorotusten suuruudesta.
Eläke kannattaa selvittää
Liikanen toivoo hyvän talouskehityksen keskellä, että kansalaiset muistaisivat myös säästämisen, esimerkiksi varautumalla tuleviin eläkepäiviin. "Ihmisten pitäisi ottaa huomioon, että huonompiakin aikoja jossain vaiheessa tulee, vaikka se nyt voi kuulostaa tylsältä."
Hän painottaa, että suomalaiset ovat velkaantuneet viime vuosina reippaasti, mutta suomalaisten velkaantumisen keskimääräinen taso suhteessa muihin EU-maihin ei ole vielä huolestuttava.
Hän muistuttaa nyrkkisäännöstä, että 20 prosenttia kansalaisista kantaa 80 prosenttia kaikista veloista.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) on sanonut, että hallitus saattaa laajentaa vapaaehtoisten eläkevakuutusten veroedun myös muihin pitkäaikaissäästämisen muotoihin, kuten rahastosäätämiseen, pitkäaikaisiin pankkitalletuksiin tai jopa suoraan osakesäästämiseen. Kyseessä olisi Suomen Pankin johtajan ja Liikasen varamiehen Matti Louekosken niin sanotun Siva-raportin uudelleenlämmitys.
"Tärkein asia on, että ihmiset todella tietäisivät, mikä on heidän tuleva eläkkeensä. Jo aktiivivuosina voi varautua siihen, mikä on eläketurva työuran jälkeen. Kansalainen voi tehdä pidempään töitä ja ansaita parempaa eläkettä tai sitten hän varautuu tuleviin eläkevuosiinsa säästämällä etukäteen."
Hän korostaa, että kaiken säästämisen verokohtelun pitäisi olla neutraalia. "Pääomatulojen verotuksen pitäisi olla neutraalia, mutta se on poliittinen valinta. Jos jotakin tiettyä säästämismuotoa tuetaan, kuten nyt vapaaehtoista eläkesäästämistä, se on poliittinen arvovalinta."
Uhkia kotoa ja ulkoa
Liikasen mukaan talouden uhkatekijät tulevat sekä kotoa että ulkoa.
"Sisältä tulee tuttu asia, väestömme ikääntyminen. Suuret ikäluokat toivat talouteemme valtavan työpanoksen, mutta nyt se on pian käytetty, kun he poistuvat työmarkkinoilta. Suomen vienti on vetänyt viime vuosina hyvin, mutta metsä- ja elektroniikkateollisuuden hinnat ovat pysytelleet entisellään tai laskeneet. Tuontihinnat ovat kuitenkin nousseet eli vaihtosuhteemme on heikentynyt."
Liikasen mukaan Suomen pitää monipuolistaa vientinsä rakennetta esimerkiksi lisäämällä palveluiden vientiä ja nostamalla entisestään vientitavaroidemme jalostusastetta.
Tähän asti inflaatiota on hillinnyt se, että aina on löytynyt uusi maa, jossa tuotantokustannukset ovat halvemmat kuin Suomessa tai Euroopassa.
Nyt uusien teollisuusmaiden inflaatiota hillitsevä vaikutus alkaa olla ohi, sillä esimerkiksi Kiinassa, Intiassa, Thaimaassa tai Singaporessa kustannukset kohoavat.
Liikanen arvioi ympäristöasioiden nousevan taloudessa nykyistä tärkeämpään rooliin. Puun hinta on noussut, koska ennätyslyhyt talvi vaikeutti puun korjaamista tehtaille. Pohjois-Amerikassa oli leuto talvi, jolloin lämmitysöljyn kysyntä laski.