EU:n komissio arvioi Suomen häviävän talouskasvussa tähän saakka hännillä olleelle Kreikallekin ensi vuonna.
Pohjois-Suomen teollisuuden ja palveluiden tilannetta pidetään hieman muuta maata parempana, mutta ilonaiheet ovat vielä vähissä.
Talouskasvusta on vasta vähän viitteitä. Euroopan unionin komissio arvioi talouden mittarina käytettävän bruttokansantuotteen (bkt) kasvavan Suomessa tänä ja ensi vuonna 0,7 prosenttia. Näin Suomi putoaa euroalueen hännänhuipuksi, sillä paikkaa pitänyt Kreikan ennustetaan yltävän ensi vuonna peräti 2,7 prosentin kasvuun.
Komissio nosti kuluvan vuoden ennustettaan hieman aikaisemmasta, mutta vastaavasti laski tulevan vuoden näkymiä. Bkt:n otaksutaan kohoavan 0,7 prosenttia. Nousu on niin vaatimaton, että se merkitsee epävarmuuden jatkumista eikä riitä nujertamaan työttömyyttä.
Talouden ennusteet eivät pidä sisällään pelkästään tummia sävyjä, vaan myös hienoisia nousun alkioita voidaan havaita. Kokonaisinvestointien ennustetaan kasvavan hienokseltaan ensi vuonna.
Teollisuuden näkymät ovat kuitenkin yhä keskimääräistä heikommat. Myös palvelualoilla tilanne on huonompi kuin normaalisti. Valoisimmat näkymät ovat rakentamisessa, jonka odotetaan piristyvän kesän ja tulevan syksyn aikana.
Arviot Pohjois-Suomen taloudesta ovat Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tällä viikolla julkaiseman suhdannebarometrin mukaan kirkastuneet vuoden alusta. Kymmenisen prosenttia pohjoissuomalaisista teollisuusyrityksistä otaksuu asioiden menevän hyvään suuntaan ja vain prosentti heikkenevän.
Palvelualoilla myynti lisääntyi Pohjois-Suomessa alkuvuonna, ja saman ennakoidaan jatkuvan. Näkymiä pidetäänkin aavistuksen verran parempana kuin muualla maassa. Työvoiman määrä palveluissakin tosin putoaa.
Talouden kehityksellä on luonnollisesti suora yhteys työttömyyteen. Jotain kertoo se, että työttömien määrä kasvu näyttää pysähtymisen merkkejä. Tästä on vielä matkaa siihen, että tilanne oleellisesti helpottuisi. Onhan Suomessa noin 350 000 työtöntä työnhakijaa ja arviolta 150 000 piilotyötöntä.
Ensi vuonna tilanne todennäköisesti paranee jonkin verran, joskin työmarkkinat ovat jakautuneet aikaisempaa selvemmin kahteen kastiin. On niitä, jotka työllistyvät suhteellisen nopeasti jouduttuaan työttömäksi, mutta toisaalta pitkään työttömänä olleiden joukko kasvaa.
Vaikeimmin työllistettäviä pitkäaikaistyöttömiä oli vuonna 2009 nelisenkymmentä tuhatta, nyt 120 000 ja ensi vuoden määräksi ennustetaan 139 000:ää.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus on pannut suuria odotuksia kilpailukykysopimuksen varaan. Sopimuksen uskotaan antavan potkua talouden rattaisiin.
Sopimuksen synnyttäminen on kuitenkin yhtä tuskaa. Vaikka raameista päästiin yhteisymmärrykseen keskusjärjestötasolla, kiviä sopimuksen tielle kasaantuu koko ajan.
Sen kohtalo on edelleen kysymysmerkki. Muutamat ammattiliitothan jättäytyivät heti kättelyssä sopimuksen ulkopuolelle. Vetoa samaan suuntaan tuntuu olevan muissakin liitoissa.
Kilpailukykysopimus ei ole mikään ongelmat selättävä taikasauva, mutta ilman sitä on vaara ajautua vielä syvempään suohon.