Suomen taloudessa on päästy taantumasta kohtalaiseen kasvuvauhtiin, vaikka vielä ei ylletä lamaa edeltäneelle tasolle.
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tuore suhdannebarometri paljastaa, että yritysten odotukset alkuvuodesta ovat varovaisen myönteisiä, vaikka tilanne monilla aloilla on vielä hieman keskimääräistä heikompi.
Loivasta kasvusta huolimatta suunta on ylöspäin, tuotannon kasvu on jatkunut, henkilöstöä on hieman lisätty ja kannattavuus jonkin verran parantunut.
Tilausten määrän ja tuotannon ennustetaan kasvavan edelleen alkuvuonna, ja myös henkilöstömääriin on luvassa kasvua. Kustannusten kohoaminen näkyy kuitenkin hintapaineina.
Myös Pohjois-Suomessa suhdannenäkymät ovat kirkastuneet viime kuukausina, vaikka ovat vielä muuta maata tummemmat.
Suomi on pieni ja avoin talous ja siten altis kansainvälisen kilpailun vaihteluille. Talouskasvua rakennetaankin kansainvälisesti epävarmassa ympäristössä, eikä euromaiden velkakriisi suinkaan helpota tilannetta.
EK on oikeassa korostaessaan, että nousun tueksi tarvitaan kasvupolitiikkaa. Veropolitiikka on poliittisten päätöksentekijöiden käsissä ja työn hinta työmarkkinajärjestöjen neuvoteltavissa. Näistä tekijöistä ja niiden oikein trimmatusta suhteesta rakentuvat myös kasvupolitiikan edellytykset.
EU:n talouskomissaari Olli Rehn arvioi äskettäin Oulussa, että vaikka velkakriisi on rauhoittumaan päin, se ei suinkaan ole vielä ohi.
Suomen kaltaisen maan etu on, että velkakriisin kanssa kamppailevat euromaat saavat asiansa kuntoon.
Vastaisten talouskriisien varalle EU:ssa tarvitaan nyt laadinnassa olevat tiukemmat säännöt, jotta asiansa kunnolla hoitavat maat eivät enää joudu kärsimään muiden töppäilyistä.