Kansainvälisen talouden heikentyneet näkymät heijastuvat Suomeen ja kuluttajien arkeen. Pahin yhtälö Suomelle on kasvun yhtäaikainen hiipuminen ja inflaation kiihtyminen. Heikentyneisiin talousnäkymiin on syytä sopeutua ja toimia kotimaisen inflaatiopaineen torjumiseksi.
Teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD on varoittanut jäsenmaiden talouskasvun hidastuvan tänä vuonna 1,8 prosenttiin ja ensi vuonna 1,9 prosenttiin. OECD:n jäsenmaissa odotettavissa oleva työttömyyden kasvu, inflaation kiihtyminen, korkokannan nousu, Yhdysvaltain asuntoluottokriisin vaikutusten laajentuminen ja öljyn hinnannousu vaikuttavat kaikki kuluttajien ja yritysten arkeen. Valtiovarainministeriö samoin kuin kotimaiset tutkimuslaitokset ja pankit ovatkin näiden tietojen valossa alentaneet ensi vuoden kasvuennusteitaan.
EU:n talouskomissaari on sanonut ääneen pelottavan sanan stagflaatio. Se tarkoittaa hidasta talouskasvua ja samanaikaista korkea inflaatiota. Ilman korjaavia toimenpiteitä seuraukset ovat tuhoisia. Euroopan taloudet voivat olla vaaravyöhykkeessä, ellei ehkäiseviin toimiin ryhdytä.
Euroopan keskuspankin viimeviikkoinen päätös ohjauskoron nostosta 4,25 prosenttiin pyrkii hidastamaan inflaatiota. Neljän prosentin inflaatio on kaksi kertaa EKP:n tavoitetta nopeampi, mutta silti koronnosto tässä tilanteessa voi olla talouskasvulle myrkkyä.
Valtiovarainministeriö pudotti äskettäin Suomen kokonaistuotannon kasvuarviota. Tänä vuonna talouden arvioidaan kasvavan 2,8 prosentin vauhtia, mutta tippuvan ensi vuonna 2 prosenttiin. Varaan merkit ovat ilmassa, sillä inflaatio on kiihtynyt tuntuvasti. Kotimaisen kysynnän merkitys korostuu, kun taloudellinen aktiviteetti vaimenee. On kuitenkin todennäköistä, että suhdanteiden taittuessa kotitaloudet ja yritykset pikemminkin karsivat kuin lisäävät menojaan. Jäähdytyslistalle päätyvät todennäköisimmin ensimmäisenä autot ja asunnot.
Kehitys EU:n sisällä kulkee hieman eritahtisesti. Ylikuumentunut rakennussektori ja asuntojen hintojen aleneminen varjostavat kehitystä monissa EU-maissa. Yhdysvalloista alkanut rahoitusmarkkinoiden epävakaus rasittaa jo nyt pankkien taseita ja kiristää lainaehtoja. Huolestuttavinta on kuitenkin se, että Yhdysvaltain asuntoluottokriisin taloudelliset vaikutukset ovat vasta tulossa. Tässä suhteessa pahin on vielä edessä.
Ensimmäisenä EU-maana Tanska on hieman yllättäen ajautunut taantumaan. Tanskassa muun muassa asuntojen hintojen lasku on horjuttanut kansalaisten kulutusintoa. Viro puolestaan joutui äskettäin korjaamaan budjettiaan talouskasvun hyydyttyä. Asuntomarkkinoiden kriisi on horjuttanut pitkään Isoa-Britanniaa ja myös Latvia on vaikeuksissa. Suomessa asuntojen hintaromahduksesta ei ole viitteitä ainakaan vielä.
Suomen talous on tähän saakka selvinnyt hyvin, vaikka kansanvälinen talous on heikentynyt. Pitkään jatkunut vahva korkeasuhdanne on kuitenkin taittumassa ja talouskasvun heikentymisen merkit ovat ilmassa. Vaikka työllisyys on kohentunut, niin hinta- ja kustannuspaineet ovat lisääntyneet. Vaarana Suomen kannalta on, että nopeutunut inflaatio ja heikkenevä kustannuskilpailukyky yhdessä kansainvälisen talouden heikkenemisen kanssa horjuttavat vakaata talouskehitystä.
Suomen talouspolitiikassa tarvitaan nyt kylmäpäistä harkintaa ja ohjausta, jotta kotimaiset inflaatiopaineet saadaan torjuttua. Se edellyttää julkisessa taloudessa kestäviä ja järkeviä päätöksiä.