Euroalueelta ei enää kuulu paniikinomaista huutoa. Käänne on tapahtunut. EU-maat eivät silti pääse ongelmista kuin koira veräjästä, vaan rakenneuudistuksia on jatkettava sitkeästi.
Euroalueelta ei enää kuulu paniikinomaista huutoa, eivätkä markkinavoimat säpsähdä jokaista Kreikasta tai muista kriisimaista tulevaa huonoa uutista. EU-alue on vähitellen selättämässä taantuman, vaikka takavuosien kasvuprosentteihin on vielä matkaa. Yksittäisen maan vaikeudet eivät enää heijastu koko euroalueeseen.
Maailmantalouden tahti markkinoilla on kuitenkin erilainen. Yhdysvalloissa keskuspankki on vähitellen sulkemassa elvytyshanaa, mutta euroalueella EKP jatkaa elvyttävää rahapolitiikkaa. EU-alueen heikko kehitys vaikuttaa myös muualle. Silti luottamusindikaattorit euroalueella ovat vähitellen kääntymässä plussalle ja sitä myöten investoinnit lähtemässä kasvuun.
Kauan odotettu käänne on tapahtumassa. Iloa varjostaa kuitenkin se, että talouskasvu on yhä haurasta. Finanssikriisin pitkä varjo vaikuttaa, ja työllisyyden odotetaan kääntyvän nousuun vasta ensi vuonna.
Hyvistä uutisista huolimatta mihinkään riemunkiljahduksiin ei ole aihetta. Kasvua tukevat samoin kuin jo aloitetut tai suunnitteilla olevat rakenneuudistukset ovat välttämättömiä.
Kasvusta ei pidä tehdä hätiköityjä johtopäätöksiä ja kuvitella, että ongelmat ovat ohi. Vaarana on poliittinen epävarmuus, mutta myös se, että talouden tasapainotuksella orastavia tuloksia saaneet maat löysäävät ohjaksia liian aikaisin ja että uudistukset tyssäävät.
Kaikissa maissa ei ole ymmärretty rakenneuudistusten merkitystä. Toisaalta Keski- ja Itä-Euroopassa talouskriisistä on selvitty kohtalaisen vähin vaurioin.
EU-tasolla on menossa muutamia vakautta ja taloudellista kasvua tukevia suuria työmaita. Vapaakauppaneuvottelut Japanin, Kanadan ja Yhdysvaltain kanssa ovat parhaillaan menossa. Tuloksia odotellaan ensi vuonna.
Energia- ja ympäristöpolitiikassa on haettava kustannustehokkuutta. Pitemmän päälle ei kuitenkaan ole mahdollista sälyttää Euroopalle suurinta laskua kasvihuonepäästöistä, kun pahimmat saastuttajat ja myös hyötyjät ovat Kiina, Yhdysvallat ja Intia.
Meillä hallitus on esittänyt laajan rakenneuudistusohjelman, jolla on tarkoitus taittaa kestävyysvajeesta aiheutuvat ongelmat. Vaikka hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, asiat eivät ole reilassa ennen kuin ohjelma on toteutettu. Eläkeratkaisu ja kuntauudistus ovat rakenneratkaisuja, jotka eivät ole yksin hallituksen käsissä.
Pelkkä julkisen talouden rakenneohjelma, niin ravistuttava kuin se onkin, ei paikkaa viennin menettämiä markkinaosuuksia ja heikentynyttä kustannuskilpailukykyä. Talous pitää saada tukevalle pohjalle. Tautiin auttavat vain kasvu, investoinnit ja työllisyyden paraneminen. Sen jälkeen kaikki on helpompaa.
Kaiken synkistelyn keskellä Pohjois-Suomessa on terveellistä tarkentaa katse uuteen suuntaan ja tarttua Pohjois-Kalotin tarjouksiin. Pohjoiseen katsottaessa ei näköpiirissä oikein ole muuta kuin mahdollisuuksia.