Taantuman pahin vaihe jäi valtiovarainministeriön mukaan taakse alkukesästä. VM ennusti tiistaina, että bruttokansantuote supistuu tänä vuonna kuusi prosenttia ja kasvaa ensi vuonna vajaat puoli prosenttia. Ennuste on sama kuin kesäkuussa.
Talouden nousu jää budjetin talouskatsauksen mukaan vaimeaksi ja työttömyys lisääntyy voimakkaasti. Työpaikkoja menetetään kahdessa vuodessa yhteensä 160 000. Julkisen talouden rahoitusasema heikkenee jopa lamavuotta 1991 nopeammin.
Työttömyysaste kohoaa VM:n mukaan ensi vuonna 10,5 prosenttiin. Se nousee kahdessa vuodessa peräti 4,1 prosenttiyksikköä. Työllisyysaste laskee samaan aikaan kymmenen vuoden takaiselle tasolle. Ensi vuonna työttömänä on keskimäärin 280 000 ihmistä.
Finanssikriisistä alkunsa saanut tuotannon jyrkkä pudotus on katsauksen mukaan vaimentumassa. Maailmantaloudessa on havaittavissa vakiintumisen ja varovaisen elpymisen merkkejä. Suomessa elpymisen vaikutukset tuntuvat kuitenkin kohtalaisen hitaasti.
Veroaste laskee valtiontalouden syvästä sukelluksesta huolimatta sekä tänä että ensi vuonna, VM ennustaa. Veroaste laskee ensi vuonna 41 prosenttiin eli 2 prosenttiyksikköä alhaisemmaksi kuin viime vuonna.
Valtion velka kasvaa rajusti
Julkisen talouden rahoitusasema heikkenee VM:n mukaan tänä vuonna 7 prosenttiyksikköä suhteessa kokonaistuotantoon.
Julkisen alijäämän kasvusta karkeasti puolet johtuu veronkevennyksistä ja menonlisäyksistä. Toinen puoli juontuu automaattisesta tulojen verotulojen laskusta ja menojen kasvusta.
Alijäämä ylittää vakaus- ja kasvusopimuksen enimmäisrajan ensi vuonna ensimmäisen kerran vuoden 1996 jälkeen. Se kohoaa 4,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Valtion velka kasvaa pelkästään tänä ja ensi vuonna 23 miljardia euroa. Velka nousee ensi vuonna 78 miljardiin euroon eli nimellisesti suuremmaksi kuin edellisessä velkahuipussa 1997. Suhteessa kokonaistuotantoon velka on kuitenkin tuntuvasti pienempi. Se vastaa noin 44 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Lähivuosien kasvua rajoittavat laajamittaisen elvytyksen vastavaikutukset. Finanssipolitiikkaa joudutaan kiristämään julkisen talouden suuren velkaantumisen takia.
"Kestävälle kasvu-uralle palautuminen edellyttää luottamuksen vahvistumista ja markkinavetoisen kasvun käynnistymistä. Erityisesti on pidettävä huolta siitä, että julkisen vallan toimet eivät johda protektionismiin eivätkä syrjäytä yksityisen sektorin toimeliaisuutta ja sitä kautta tulevaa kasvua", korostaa valtiovarainministeriö.