Elinkeinoelämän keskusliiton talouspolitiikan johtaja Jussi Mustonen uskoo, että talouden riskit alaspäin ovat suurempia kuin ylöspäin. Hänestä on vaikea nähdä, mikä voisi positiivisesti yllättää.
Vaikka Yhdysvaltain asuntoluottokriisi vielä näy Suomessa, niin ensi vuonna tilanne voi olla toinen. Riskit ovat Mustosen mukaan suuret.
Tuloveron alennus osuisi Mustosen mielestä kuin nyrkki silmään. Sillä vahvistettaisiin tulevaisuuden uskoa ja annettaisiin tässä suhdannepoliittisessa tilanteessa oikeansuuntainen signaali.
Talouskasvun hidastumisesta huolimatta suomalaisten yritysten odotukset ovat Mustosen mukaan yhä hämmästyttävän vakaat.
Iso kysymys on, voivatko Suomi ja Eurooppa irtaantua maailman syklistä. Mustonen uskoo, että se on mahdollista korkeintaan vähän aikaa.
"Jos Amerikan pysähdys kestää pitkään, se vaikuttaa viimeistään Aasian kautta meilläkin", hän ennustaa.
Vaikka Venäjän kysyntä ylläpitää Suomen kauppaa, sen panoksena on öljyn hinnan nousu. Mustonen arvioi, että öljyn hinnan ja Venäjän kysynnän yhteisvaikutus on Suomelle luultavasti miinusmerkkinen.
Hidastetusta filmistä
Mustonen ei näe nykyisessä tilanteessa samoja vaaroja kuin laman aikaan. Julkisen talouden tilanne on erinomainen, samoin yritysten. Myös kotitalouksien ostovoima on erittäin hyvä.
"Lähtötilanne on toinen. Maailmantaloudesta tulee shokkeja, mutta kaikki on jostain kumman syystä kuin hidastetusta filmistä. Vaikutukset Suomeen tulevat hyvin hitaasti", hän vertaa.
Vaikka kuluttajien luottamus talouden kasvuun on heikentynyt, tuotannossa ja työpaikoissa ei Mustosen mukaan ole vielä näkyvissä negatiivisia vaikutuksia. Suomalaisten yritysjohtajien odotukset ovat edelleen plussan puolella keskimäärin, vaikka ovatkin tulleet hiukan alaspäin.
Verotus on Mustosen mukaan ainoa väline, jolla kansantaloudessa voidaan operoida. Kotitalouksien ei hänen mielestään kannata epävarmassa tilanteessa hirveästi hötkyillä, mutta parin vuoden päästä alkavalla uudella palkkakierroksella on oltava malttia.
"Jos kustannukset karkaavat, niin kilpailukyky heikkenee. Vienti on edelleen 45 prosenttia Suomen kansantaloudesta", hän muistuttaa.
Osaamista palkittava
Mustonen uskoo, että jatkossa palkkaerot kasvavat.
"Markkinatalouden lain mukaisesti hinta nousee, kun jostakin tulee niukkaa. Ihmiset voivat tehdä valintoja ja suunnitella uraansa nuoresta pitäen, jos on kannusteita", Mustonen perustelee.
Varsinkin, jos verotusta kehitetään niin, ettei kaikkea osaamista leikata yhteiseen piikkiin.
"Keventämällä työn verotusta saadaan lisää työpanosta. Marginaaliverotus tyypillisen ylemmän keskitason palkoissa menee yli viidenkymmenen prosentin eli jokaisesta lisäeurosta saat 50 senttiä käteen. Se ei ole kovin kannustavaa. Yli viidenkymmenen prosentin palkkaraja on hivuttautunut jo keskituloiseen duunariin", Mustonen toteaa.
Nyt olisi varaa kevennyksiin. Valtiontalouden ylijäämän arveltiin olevan vuonna 2007 kolme ja puoli prosenttia. Nyt tiedetään, että se on yli 5 prosenttia.
"Se on iso määrä rahaa, jolla on mahdollisuus tehdä vielä enemmän kuin hallitusohjelmassa sovittiin", Mustonen yllyttää.