"Näin hyviä aikoja on Suomessa eletty viimeksi 20 vuotta sitten eli 1980-luvun lopulla", arvioi Palkansaajien tutkimuslaitoksen PT:n tuore johtaja Jaakko Kiander Suomen talousnäkymiä 2006-2007.
Hänet kutsuttiin tehtävään Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Vattin tutkimusjohtajan paikalta.
Palkansaajien ykkösekonomisti torjuu näkemyksen, että Suomelle voisi käydä hyvien aikojen jälkeen yhtä pahasti kuin 1990-luvun alussa: syvä lama kaatoi pankkeja, niitti maan tasalle kymmeniä tuhansia yrityksiä ja heitti satoja tuhansia ihmisiä työttömyyteen.
"Hyvä aika näyttää jatkuvan vaikka kuinka pitkälle. Vienti kasvaa tasaisesti. Kotimainen kysyntä on pysynyt vahvana vuosikymmenen verran ja näyttää jatkuvan myös lähivuosina. Jos uhkia on, ne tulevat Suomen rajojen ulkopuolelta, mutta nyt myös kansainvälisessä taloudessa menee lujaa."
Kianderin arvion mukaan Suomen talous on suhdannehuipussaan, jossa talouskasvu voi yltää jopa kuuteen prosenttiin, millä Suomi on vanhojen EU-maiden kärkeä yhdessä Irlannin kanssa.
Kasvu hieman hidastuu 2007, mutta jatkuu noin kolmen prosentin vauhdilla, mikä ylittää selvästi EU-maiden keskimääräisen tason.
Kiander arvioi, että pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) hallituksen kunnianhimoinen tavoite 100 000 uudesta työpaikasta voi sittenkin toteutua ensi huhtikuuhun mennessä.
Valtiosihteeri Raimo Sailas esitti vuonna 2003 ilmestyneessä raportissaan työllisyysastetavoitteeksi 75 prosenttia vuonna 2011 eli tuolloin kolme suomalaista neljästä työikäisestä kävisi töissä. Vanhasen hallitus nappasi myös työllisyysastetavoitteen ohjelmaansa.
Nyt työllisyysaste on vajaa 70 prosenttia.
"Työllisyysastekin (75 prosenttia) on saavutettavissa, jos kaikissa tärkeissä asioissa onnistutaan seuraavalla hallituskaudella", painottaa Kiander.
Hän muistuttaa, että Etelä-Suomen läänissä on jo 75 prosentin työllisyysaste, mutta Pohjois- ja Itä-Suomessa siitä ollaan vielä kaukana.
Kaikki eivät ole
päässeet mukaan
Aurinkoisten talousnäkymien yllä on myös joitakin tummia pilviä.
"Vaikka talouskehitys jatkuu hyvänä, osa suomalaisista ei ole päässyt nauttimaan kasvun hedelmistä. Meillä on edelleen yli 100 000 pitkäaikaistyötöntä eli yli vuoden työttöminä olleita sekä iso joukko ihmisiä, jotka elävät pelkän kansaneläkkeen varassa. Kansaneläkeläisten tulot eivät ole kasvaneet kymmeneen vuoteen", muistuttaa Kiander.
Hyvä kasvu voi lopahtaa myös työvoimapulaan. Ammattitaitoisesta työvoimasta on pulaa jo kaikkialla Suomessa. Se näkyy erityisesti rakentamisessa. Lisäksi työelämästä poistuu väkeä eläkkeelle enemmän kuin uutta tulee tilalle.
"Työvoimapulakaan ei varsinaisesti uhkaa Suomea. Meillä on jo kymmeniä tuhansia virolaisia työntekijöitä erilaisissa hommissa. Työvoimaa voi tulla Suomeen muistakin EU-maista, sillä rajoituksia ei enää ole", painottaa Kiander.
Ulkopuolinen tekijä, joka tiputtaisi Suomen ja koko maailman kasvu-uralta, olisi Kianderin mukaan esimerkiksi Lähi-idän kärjistyvä kriisi, joka syöksisi öljyn hinnan uudelleen korkeuksiin.
Hän painottaa, että Yhdysvaltain talous kasvaa edelleenkin hyvää vauhtia ja myös Euroopan isot EU-maat ovat elpymässä. "Kansainvälinen ympäristö on nyt Suomelle niin hyvä kuin olla voi."