Kolumni

Talouden näkymät ovat sumeat

Viime aikoina useat taloutta ennustavat tahot ovat korjanneet kasvulukuja alaspäin.

Eduskunnasta

-

Viime aikoina useat taloutta ennustavat tahot ovat korjanneet kasvulukuja alaspäin. Kuluvan vuoden kasvuksi ennakoidaan enää hieman alle puolitoista prosenttia. Ensi vuonna kasvuksi ennustetaan varovaisimmissa arvioissa alle prosenttia.

Talouslukuja painavat alaspäin useat epävarmuustekijät. Osa tekijöistä on kansainvälisiä, kuten brexit, kauppasota, Italian taloustilanne, euroalueen matala inflaatio sekä zombieyritykset, jotka pysyvät vain EKP:n elvytyksen avulla hengissä.

Kotimaassakin on ongelmia. Tuottavuuskasvun hidastuminen, vientilukujen vaisuus, kotitalouksien velkaantuminen ja työllisyyskasvun hiipuminen. On epävarmaa saavutammeko 75 prosentin työllisyysastetta. Hallituksen työllistämistoimenpiteiden vaikuttavuus laitetaan piakkoin puntariin. Jokainen lisäkymmenys työllisyysasteeseen on aina entistä vaikeampi.

Kansainvälisen talouskasvun vetoapu hiipuu. Saksa on jo lähellä taantumaa. Apua ei ole tulossa muultakaan euroalueelta. Suurimmassa osassa maista joko julkisen tai yksityisen talouden liiallinen velkaantuminen rajoittavat kasvua. Poikkeuksen velkaantumiskehityksestä muodostavat koheesiotukia saavat maat. Nämä maat tulevat vaatimaan edelleen lisätukea rahoituskehysneuvotteluissa. Suomelle tullee jäämään nettomaksajan osa.

EKP puolestaan aloitti jälleen velkakirjojen netto-ostot. Uusi johtaja Lagarde aloittaa marraskuussa ja markkinatoimijat odottavat lisätoimia. Suomen Pankin vastuut kasvavat ohjelmien takia. Jatkossa yhä suurempi osa valtionvelastamme on Suomen Pankin taseessa. Korot ovat painuneet negatiiviseksi ja kukaan ei varmasti tiedä, mitä jatkossa tapahtuu.

Viime vuosi oli taloudellisesti hyvin vaikea kuntatalouksille. Säästöohjelmia joudutaan laatimaan aivan aiheesta. Tämä vaatii kuntapäättäjiltä päätöksentekokykyä. Päätöksentekokyvyn lisäämiseksi palkataan kuntiin konsultteja. Oulun kaupungin tavoitteena on 40 miljoonan säästöt.

Toinen tapa olisi tietenkin kasvattaa tuloja, mutta se on huomattavasti vaikeampaa. Asiakasmaksujen korotuksiin suhtaudutaan yleisesti hyvin negatiivisesti. Yhteisöverotulojen lisääminen aktiivisella elinkeinopolitiikalla on mahdollista, mutta hitaampi tapa. Jos kuntaan saa houkuteltua hyvän työllistävän sekä yritysveroa maksavan yrityksen, kohenee kunnan taloustilanne nopeasti.

Uskon itse jälkimmäiseen tapaan. Oulussa ja Pohjois-Suomessa on tälläkin hetkellä lukuisa joukko nopeasti kasvavia yrityksiä, ja näiden kasvua pitäisi edelleen tukea. Ja ennen kaikkea näistä on pidettävä kiinni, jotta yhteisöverotulot jäävät edelleen hyödyttämään kotikuntaa.

Säästöohjelmien lisäksi tulisikin samalla tehdä elinkeino-ohjelmia, jolla kasvatetaan jatkossa kunnan tuloja ja elinvoimaa.

Kirjoittaja on perussuomalaisten kansanedustaja Oulusta.