Ta­lou­den käänne hei­kom­paan panee vipinää kint­tui­hin – Hal­li­tus­puo­lueet läh­te­vät sor­vaa­maan bud­jet­tia "kaikki mulle heti" -a­se­tel­mas­sa

Rinteen hallitus on suunnitellut lisäävänsä palkkatuen käyttöä merkittävästi. Synkät talousennusteet uhkaavat tulevaisuuteen venyviä uudistuksia.

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus kokoontuu tiistaina ja keskiviikkona ensimmäiseen budjettiriiheensä.
Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus kokoontuu tiistaina ja keskiviikkona ensimmäiseen budjettiriiheensä.
Kuva: Joel Maisalmi

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus kokoontuu tiistaina ja keskiviikkona ensimmäiseen budjettiriiheensä. 

STT:n haastattelemien asiantuntijoiden arvioissa suurin mielenkiinto kohdistuu hallituksen työllisyystoimiin. Työkalupakki koostuu pääosin "mukavista keinoista", joista hallituspuolueiden tai työmarkkinajärjestöjen välillä ei ole suurta eripuraa.

–  Näkisin, että tässä budjettiriihessä ei tule vielä toimia, jotka lisäisivät työttömien velvoitteita, sanoo Nordean ekonomisti Olli Kärkkäinen.

Kärkkäisen mukaan hallituksella voi olla halua kiirehtiä uudistuksia heti hallituskauden alussa, sillä taloussuhdanne näyttää heikkenevän.

–  Varmasti kaikilla hallituspuolueilla on halu, että omat tärkeät asiat toteutuisivat tässä alkuvaiheessa, että niitä ei ainakaan sitten jouduttaisi perumaan. Jo tehtyjä menolisäyksiä on jälkikäteen vaikeampi lähteä perumaan, Kärkkäinen arvioi.

Hallitusohjelman mukaan esitettyjä menoja on tarkasteltava uudelleen, jos hallituksen työllisyystavoite ei näytä toteutuvan. Pääministeri Rinteen mukaan Suomessa pitäisi ensi syksyn budjettiriiheen mennessä olla 30  000 uutta työllistä, jotta hallitusohjelman menolisäykset voitaisiin toteuttaa täysimääräisinä.

–  Varmaan ainakin osa hallituspuolueista yrittää mennä sen väitteen taakse, että nyt voidaan surutta lisätä menoja, ja ensi vuonna tehdään kipeät työllisyystoimet, sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

Palkkatuki keskeisenä työllisyyskeinona

Rinteen hallitus on suunnitellut lisäävänsä palkkatuen käyttöä merkittävästi. Palkkatukea voidaan myöntää työnantajalle työttömän työnhakijan palkkauskustannuksiin.

Työministeri Timo Harakka (sd.) hahmotteli viikko sitten Ylelle, että palkkatuen käyttö voisi jopa kaksinkertaistua, mikä tarkoittaisi ministerin mukaan 20  000 uutta työpaikkaa.

–  Palkkatuki lisää työllisyyttä silloin kun tuki on päällänsä, mutta se on tietenkin julkiselle sektorille hirveän kallista, kun se verorahoilla tehdään, Kangasharju sanoo.

Kangasharjun mukaan palkkatuki lisää työllisyyttä hyvin vähän tukijakson päättymisen jälkeen.

Myös Kärkkäinen katsoo, että palkkatuella voidaan saada ihmisiä nopeasti töihin, jos järjestelmä toimii.

Nykyistä järjestelmää pidetään monimutkaisena, ja palkkatukeen varattuja rahoja jää nykyisin paljon käyttämättä. Hallitus kaavaileekin palkkatuen uudistamista, ja Kärkkäinen uskoo, että maltillisia uudistuksia on luvassa jo budjettiriihessä.

Valtiovarainministeriö on esittänyt palkkatukeen 10 miljoonan euron lisäystä ensi vuodelle, kun taas työ- ja elinkeinoministeriö lähtee 18 miljoonasta.

Mille uralle julkinen talous lähtee?

Lisäksi hallituksen tulee myös esittää keinoja, joilla kompensoidaan esimerkiksi aktiivimallin purkamisen ja esitetyn työttömyysturvan tasokorotuksen negatiiviset työllisyysvaikutukset.

Esimerkiksi Ylen mukaan kiistaa hallituspuolueiden kesken on ollut siitä, voidaanko eläkeputken alaikärajan nostamista pitää korvaavana toimena.

Hallituksen keskeinen tavoite on saada julkinen talous tasapainoon vuoteen 2023 mennessä. Mutkia voi tulla matkaan, kun työllisyyskeinojen vaikutuksia julkiselle taloudelle aletaan arvioida.

–  Esimerkiksi palkkatuen kasvattaminen on toimi, joka voi parantaa työllisyyttä, mutta ei välttämättä vahvista julkista taloutta, Kärkkäinen sanoo.