Menestyäkseen maailmantalouden nopeassa muutoksessa Suomi tarvitsee kansallisen vision ja suunnitelman. Sen avulla määriteltäisiin talouden ja yhteiskunnan kehittämisen tärkeimmät alueet, todetaan Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran tuoreessa raportissa.
- Ideaalitilanne olisi, että kansallisella tasolla, eri sektoreilla ja alueilla olisi yhteensopivat strategiat ja tulevaisuuden näkymät niin, että koko suomalainen yhteiskunta puhaltaisi yhteen hiileen, sanoi kirjan toinen kirjoittaja tutkimusjohtaja Timo Hämäläinen Sitrasta raportin julkistamistilaisuudessa Helsingissä maanantaina.
Yhteisen vision kehittelyyn tarvittaisiin asiantuntijoita, päättäjiä ja tavallisia kansalaisia. Esiin pitäisi nostaa rohkeasti uusia näkökulmia, joilla loikattaisiin esimerkiksi vanhojen eturistiriitojen yli.
Hämäläinen painotti myös, että kansainvälisillä markkinoilla pärjätäkseen on oltava maailman paras. Vastaisuudessa Suomessa joudutaankin tekemään valintoja siitä, millä alueilla kehityksen eturintamaan pyritään.
- Suomen tulee pyrkiä yhteiskunnallisen kehityksen edelläkävijäksi, joka tarjoaa sekä suomalaisille että ulkomaalaisille yrityksille parhaan testipenkin uusien innovatiivisten teknologioiden, tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen, Hämäläinen kertoi raportin päätelmistä.
Sitran raportti Sosiaaliset innovaatiot ja yhteiskunnan uudistumiskyky on syntynyt laajan, vuosina 2002-2004 tehdyn tutkimushankkeen tuloksena. Tutkimuksen taustalla on ajatus siitä, että suomalaisten hyvinvointiin tarvitaan varsinkin talouskasvua.
Kolmas teollinen vallankumous
Maailmantalous käy parhaillaan läpi rajua murrosta, joten yhteiskunnallisille muutoksille on tarvetta. Raportin toinen kirjoittaja ja tutkimushanketta johtanut professori Risto Heiskala Jyväskylän yliopistosta korosti, että yhteiskuntien taloudellinen ja sosiaalinen menestys riippuu niiden rakenteellisesta uudistumis- ja innovointikyvystä.
Heiskalan mukaan murroksessa on kyse kolmannesta teollisesta vallankumouksesta, joka alkoi 1900-luvun lopulla. Siinä tieto ja informaatio ovat tärkeimpiä resursseja. Kehityksen kärjessä on Yhdysvallat, ja sitä haastavat maat hakevat vielä paikkaansa.
Heiskala laskee, että Suomen kehitys on ollut viime vuosina niin myönteistä, että meillä on edellytyksiä nousta haastajamaiden joukkoon.
Tähän tarvitaan kuitenkin nopeaa ja laaja-alaista uudistumista. Se onnistuu parhaiten niin sanottujen sosiaalisten innovaatioiden avulla, joihin raportissa pureudutaan. Sosiaaliset innovaatiot ovat esimerkiksi säännösjärjestelmien, politiikan ja toimintamallien uudistuksia, jotka parantavat yhteiskunnan taloudellista ja sosiaalista toimintakykyä.
Uudistuksia eri alueille
Raportin kirjoittajien mukaan rakenteellista uudistamista pitäisi tehdä useilla tasoilla.
Ensinnäkin Suomeen tarvittaisiin yhteiskunnan muutosten ennakointiin ja arviointiin keskittyvä riippumaton toimija, joka tuottaisi päättäjille tulevaisuuteen suuntautunutta tietoa.
Yhteiskuntatieteellinen tutkimus kaipaisi uudenlaista otetta. Uusia ongelmia ja mahdollisuuksia pitäisi tutkia ja vanhoja aiheita voisi ottaa uudenlaiseen syyniin. Lisäksi julkisten organisaatioiden pitäisi hyödyntää paremmin erilaisten tutkimusten tuloksia.
Lisäksi koululaisten pitäisi oppia enemmän muun muassa luovaa ja kriittistä ajattelua. Myös kantaaottavaa taidetta pitäisi tukea.