Taiteen keskustoimikunta on myöntänyt tämänvuotiset taiteen valtionpalkinnot arkkitehti Panu Kailalle, kirjailija Marjatta Kurenniemelle sekä taiteilija-kriitikko Jan-Olof Mallanderille. 13 000 euron palkinnot jakoi kulttuuriministeri Tanja Karpela.
Panu Kaila on tullut tunnetuksi perinnerakentamista käsittelevistä kirjoistaan sekä monista televisioesiintymisistään. Hän on tutkinut perinteisiä rakennusmenetelmiä ja perehtynyt erityisesti ulkomaalauksen. Kaila on opettanut Suomen kaikissa arkkitehtikouluissa.
Marjatta Kurenniemi tunnetaan lastenkirjoistaan. Ensiteos Pukke Punamuurahaisen seikkailut ilmestyi jo vuonna 1946, tätä seurasivat muun muassa Oli ennen Onnimanni sekä Puuhiset.
Jan-Olof Mallander on ollut suomalaisen kuvataiteen kentässä näkyvä hahmo 1960-luvulta alkaen. Mallander on taiteilijana, kuraattorina, kriitikkona ja galleristina osallistunut aktiivisesti nykytaiteen kentän määrittelyyn. Mallanderilta on lähtöisin esimerkiksi käsite helmikana, jolla hän viittasi taidemuseoiden vaikuttajahenkilöihin.
Paanukirkosta rakennusoppia
Panu Kaila on jakanut perinnerakentamisen oppeja arkkitehtiopiskelijoille hyvin käytännönläheisesti. Kailan kursseille on opiskeltu rukkaset kädessä. Suosiosta kertovat sekä Oulussa että Otaniemessä annetut hyvän opettajan palkinnot, joita Kaila sanoo erityisesti arvostavansa.
Kärsämäen paanukirkko on Kailan ideoima hanke. Paikallisten halu rakentaa uusi kirkko palaneen tilalle sai vauhtia, kun Kaila keksi yhdistää uuden arkkitehtuurin ja vanhat menetelmät. Käynnistetty projekti on saattanut yhteen vanhojen rakentamistapojen osaajat ja opettelijat niin Kärsämäeltä kuin ulkomailtakin.
Parhaiten Kailan viesti onkin uponnut opiskelijoihin. Sen sijaan kielteisimmin ovat suhtautuneet ne rakennusalan ammattilaiset, jotka ovat saaneet oppinsa muovikalvojen aikana.
Kaila on kirjoittanut lukuisia kirjoja, joista tunnetuin on jo kymmenenteen painokseen ehtinyt Talotohtori. Jatkokseen se on saanut pintakäsittelyä opettavan kirjan Kevät toi maalarin. Vanhemmista teoksista Pohjalainen talo on saanut tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon.
Uusia kirjoja on työn alla. Seuraava kirja käsittelee puurakentamista, ja suunnitteilla on jatkoa myös Talotohtorille.
"Koulussa opetetaan luonnontietoa, ja kaikki ymmärtävätkin hyvin ekologiaa. Mutta rakentamisesta ei tiedetä edes perusasioita, jolloin ei osata vaatia hyvää laatua", Kaila sanoo. "Asunto ostetaan kevyemmin perustein kuin auto."
Asenteet koventuneet
Vuosikymmeniä kestänyt valistustyö ei ole kaikunut kuuroille korville. Asenteet ovat muuttuneet.
"Mutta myös koventuneet, molemmin puolin. Nykyään halutaan suojella rakennuksia jotka olisi ennen ilman muuta purettu, toisaalta konetekniikka jyrää vahvasti rakentamisessa."
"Ihmiset ajetaan pakolla asumaan koneellistetuissa pullotaloissa, ja jopa vanhat rakennukset korjataan niin että hävitetään ne arvot joiden takia korjaamiseen alunperin lähdettiin."
Kailan mukaan nykyrakentaminen toimii teoriassa, mutta pieni virhe saattaa johtaa suureen katastrofiin. "Sen sijaan vanha talo toipuu. Kattovuodon jäljet kuivuvat ja talo paranee."
Kaila näkee rakennussuojelun viivytystaisteluksi. "Jokainen voitto on tilapäinen, ja jokainen tappio korvaamaton."
Elementtikauden kerrostalot vanhenevat, mutta Kaila ei usko niiden arvon nousuun. "Ehkä kahdensadan vuoden päästä ne ovat tutun kodikkaita, mutta se ei muuta niiden epäterveellisyyttä ja heikkoa kestävyyttä."