Kajaani Nakertajan kaupunginosan nimi on välillä muutettu Uudeksikyläksi, mutta nyt asutus lentokentäntien varressa tunnetaan taas vanhalla nimellään.
Kajaani-yhtiön työväen asuttama kylä ristittiin Nakertajaksi, koska sen asutus rakennettiin vähä vähältä, nakertamalla. Ensin yhden huoneen mökki, sitten laajennettiin. Puutavara kannettiin joen takaa yhtiöltä.
"Sanottiin, että työmiehet toivat joka päivä sahalta lankun olkapäällään ja naulasivat sen illalla talonsa seinään", Nakertajassa asuva Veikko Lehtinen kertoo.
Nakertajassa ei ollut tietä, joten lankkutie kulki ihmisten pihojen poikki suorinta reittiä rannasta. Myöhemmin puutavaraa kuskattiin hevosella.
Yhtiö järjesti nakertajalaisille venekyydin Tihisenniemelle. Rannassa oli viisi, kuusi isoa venettä, joihin mahtui parikymmentä henkeä kerrallaan. Vanhasta Nakertajasta ei ole paljon jäljellä. Muutama puutalo on säilynyt uuden asutuksen seassa.
Samalla puolella Kajaaninjokea kuin Nakertaja sijaitsi kaksi tehtaan asuntoaluetta, Asuntola ja Suvantola. Niissä oli yhtiön rakentamia usean perheen puutaloja. Kaikki on purettu.
Kajaanin kaupunki kaavoitti tehtaalaisia varten Purolan kaupunginosan, jota alettiin rakentaa 1912. Purolassa on jäljellä vielä vanhoja tehtaalaisten rakentamia omakotitaloja.
Lähempänä tehdasta sijaitsi Makkolan asuinalue, josta on jäljellä neljä mansardikattoista piparkakkutaloa. Muu Makkola on jäänyt laajentuvan tehtaan alle.
Makkolassa lapsuutensa asunut ja yhtiöllä pikkuista vaille 40 vuotta työskennellyt Leo Vuorio muistaa pönttöuunit ja ulkovessat. Yhtiö antoi polttopuut ja sähkökin oli alkuun ilmaista.
Makkolan pojat nokittelivat Purolan pojille päin vastoin. Makkolan poikia, nyt jo eläkeikäisiä, kokoontuu joka aamu kahville Taneliin. On mukana Purolan poikiakin. Sama rinki pelaa korttia joka toinen viikko.