Oulu Arkkitehdit Marja ja Pekka Laatio ovat muokanneet vuosikausia Oulun ilmettä. Juuri nyt toimiston päämielenkiinto on pääkaupunkiseudun kahdessa suurhankkeessa.
Laatiot ovat Oulussa kaikkialla. Arkkitehtitoimiston parinkymmenen suunnittelijan käsiala näkyy niin menneisyyden arvotaloissa kuin tulevaisuuden haaveissakin: tuomiokirkossa, nuoriso- ja kulttuurikeskus Nukussa, teknologiakylässä, GMP-biotehtaalla, lääninhallituksessa, Uudella Seurahuoneella, Pekurin korttelin pelastamisessa sekä Kaakkurin Oulun Portin työpaikka-alueen tulevissa kaavoissa.
Suurimman hankkeensa kera toimisto kurkottaa jo selvästi kansalliseksi vaikuttajaksi. Sillä lähivuodet Oulussa valmistellaan Stockmannin lippulaivan laajennus- ja muutostöitä. Toimeksianto saatiin ilman kilpailua, Oulun Stockmannin perusteella.
Herkkuosasto esimerkiksi kasvaa Helsingissä moninkertaiseksi, ylimpiä kerroksia muutetaan kauppa- ja ravintolatiloiksi ja pohjalle rakennetaan parkkitilat 600 autolle. Lisäksi parannetaan teknisiä järjestelmiä, Pekka Laatio kuvaa melkoista uudistusta, jonka työnimenä on Stockmann 2005.
Technopoliksen töissä
"Suunnittelun ja rakentamisen aikataulut ovat viime vuosina lähes puolittuneet", Marja Laatio toteaa. "Firmojen tarpeet tulevat nopeasti. Ne ovat lyhytsyklisiä", Pekka Laatio sanoo.
Siksi onkin ollut vain hyväksi, että Technopoliksen lähtö Helsinki-Vantaan lentokentän viereen hieman viivästyi. Suunnitelmia on kerrankin voitu kypsytellä.
Arkkitehti-lehden päätoimittaja Harri Hautajärvi rankkasi joku aika sitten toimiston töistä peräti kaksi kymmenen mielenkiintoisimman toimistorakennuksen kärkeen Suomessa. Smarthouse ja Nokia NTC:n toimirakennus teknologiakylässä nousivat näin samaan kastiin Sanomatalon ja Nokian pääkonttorin kanssa.
Toimiston päätoimeksiantajana onkin ollut vuosikaudet Technopolis. Sille on laadittu sekä Suomen halvimmat tutkimuslaitostilat että myös Suomen nopein tuotantolaitos. Halvin on Medipolis, jossa kaksi taloa on yhdistetty sisäkatolla. Se maksoi markan litra, neljä tonnia per neliö, Pekka Laatio laskee.
Nopein on PKC Groupin talo. Sen parissa Marja Laatio istui yhden joulun. Talo nousi piirustuslaudalta Lentokentäntien varteen puolessa vuodessa.
Aikakauden kuva
Nykyiset toimistotalot ovat kuin meduusoja: muunneltavia, vaiheittain rakennettavia, laajennettavissa. Muotojen on sovittava hyvin erilaisille firmoille softakehityksestä prototyyppivalmistukseen ja laboratorioihin.
Väliin olisi ollut toiveena saada ajatus puhtaampana läpi. Mutta asemakaava ja käyttäjien tarpeet määräävät suunnittelun lähtökohdat. "Olemme yrittäneet tehdä taloja, jotka kestävät esteettistä kulutustakin, etteivät olisi mitään muotioikkuja." Postmodernismiin kallistunut Oulun koulukin jätettiin 1980-luvulla väliin.
"Arkkitehdin vapaus ja valta tehdä on pitkälti riippuvainen rakennuttajasta ja luottamuksesta suunnittelijan ja asiakkaan välillä", Marja Laatio kuvaa.
Asemakaava esimerkiksi määräsi torneja teknologiakylän kulmatontille, moottoritien ja siltojen kylkeen.
"Lähtökohdat olivat korkealla. Mutta tornirakentaminen on hitech-yrityksille vaikeaa, koska firmat toimivat työryhminä, samassa kerroksessa." Niinpä vaikka tehtiin kaikki mahdollinen, tornit eivät vieläkään ole tarpeeksi korkeita, Pekka Laatio arvioi.
Outoa, torneja peittävää häkkiä hän puolustaa sillä, että se suojaa auringon lämpökuormalta ja vähentää jäähdytyskustannuksia.
Pekka Laatio on ollut mukana valtioneuvoston arkkitehtuuripoliittisen ohjelman teossa. Hänestä arkkitehtia ei voi osoittaa sormella kaikesta. Koska hän tekee vain sitä, mitä yhteiskunta haluaa ja arvostaa. Näin esimerkiksi 1960-70-luvuilla rakennettiin bulkkimainen Heinäpää: se on "just sitä, mitä yhteiskunta halusi, se halusi lukumäärää".
Yrityksen taso
Nykyiset tuotteet tapaa 25 vuoden päästä jo museossa: "Mutta talo on vasta elinkaarensa alkumetreillä", Pekka Laatio huomauttaa.
"Sitä ei tehdä kertakäyttöä varten, vaan se on kunkin aikakauden kulttuurinen kuva."
"Rakennusten kautta kunkin aikakauden arvostukset näkyvät parhaiten", hän painottaa."Ainoa, mitä tuleville polville jää kunnolla näkyviin kaikista yhteiskunnan toiminnoista, on juuri rakennukset ja rakennetut ympäristöt."
Jos yhteiskunta on rakennustensa näköinen, rakennukset taas ovat firmojen näköisiä. Talon pitää olla firman teknisen osaamisen tasoa, toimisto neuvoi aikoinaan esimerkiksi JOT Automationia: "Hyvä esimerkki siitä, miten firma muuttui eri näköiseksi rakennuksen myötä", Pekka Laatio sanoo.