Valmistaloja tekevät suuret tehtaat ovat vähäväkisesti mukana Oulussa Toppilan asuntomessuilla vuonna 2005. Talotehtaista ovat poissa suurimmat Kastelli, Jukka-taloja tekevä Pyhännän Rakennustuote, muun muassa Omataloja tekevä Finndomo sekä ruotsalaislähtöinen Älvsbytalot. Yhdessä nämä myyvät yli kolmasosan Suomessa myytävistä talopaketeista.
Viidestä suurimmasta talotehtaasta Oulun Asuntomessuille on menossa vain Jämerä-kivitalo.Sen toimittamista kohteista valtaosa on arkkitehtien suunnittelemia, yksilöllisiä ratkaisuja, ja siksi Toppilan messut sopivat sille. Mika Juntunen Oulun Kivitalot Oy:stä toteaakin, että Jämerä-taloista 90 prosenttia on yksilöllisiä ratkaisuja asiakkaiden suunnitelmien mukaan. Messuilla Jämerä-talot ovat olleet mukana lähes aina, ja kokemukset ovat olleet hyviä.
"Sisustus tullut
yhä tärkeämmäksi"
Markkinointipäällikkö Pekka Partanen Pyhännän Rakennustuotteesta on sitä mieltä, että heidän ei ole tarpeellista olla mukana asuntomessuilla ainakaan nykymenolla. Asuntomessut ovat hänen mukaansa muuttuneet lähinnä sisustusmessuiksi, joissa rakennukset ovat sivuroolissa. Jukka-talot ei ole ollut mukana 15 vuoteen.
Oululainen Kastelli-talot ja Finndomo pyrkivät molemmat tuotteillaan Oulun asuntomessualueelle, mutta niiden ehdotukset eivät läpäisseet raadin seulaa.
"Harmihan se oli, kun näyttelykin on meillä kotikentällä", sanoo Kastellitalojen markkinointipäällikkö Jukka Vaaramo.
Finndomon markkinointipäällikkö Jukka Nurminen kertoo, että talotehtaan ei kannata lähetä mukaan messuille turhan tähden rahankaan puolesta. "Monesti on niin, että kun talo rakennetaan messuille ja sitä siellä esitellään ja myydään, talotehdas ei saa omiaan pois. Tappiota tulee lähes noin 100 000 euroa taloa kohden", Nurminen sanoo.
Talotehtaat uumoilevat, että Espoossa vuonna 2006 on myös vaativa linja asuntomessuilla, sinne ei valmistaloilla olisi menemistä.
"Jos siellä on sama tilanne kuin Oulussa, ei lähdetä", Finndomon Jukka Nurminen sanoo.
Suomen Asuntomessut Oy:n toimitusjohtaja Pasi Heiskanen oli mukana arkkitehtiraadissa, joka valitsi ehdotukset. Hänen mukaansa yhden tai kahden asuntomessutapahtuman perusteella ei ole mitään syytä vetää johtopäätöksiä siitä, että linjaa olisi jotenkin muutettu.
Messujen pitää
herättää keskustelua
"Messuja on järjestetty 33 vuotta, ja kohteissa on paikallisten olosuhteiden mukana valittu linja. Esimerkiksi vuonna 2000 oli Tuusulassa messut, jotka olivat täysin pientaloteollisuuden kohteille varattuna. Ehkä se on jo päässyt unohtumaan", Heiskanen sanoo.
Messuja tehdään vuosi kerrallaan, ja paikkakunnilla tehdään taloja erityyppisille alueille. "Me katsomme, mikä on messujen historiaa tarkastellen mielenkiintoinen asia, jota voitaisiin tutkia. Oulussa on nyt toteutus tehty hieman eri tavalla", Heiskanen sanoo.
Heiskasen mukaan keskustelu on sinänsä tärkeää. "Me yritämme kehittää laatua ja tietoutta asumisesta. Meillä on kunniatehtävänä herättää keskustelua, sitä vartenhan sitä tullaan messuja katsomaan. Oulunkin messuista tulee hyvin mielenkiintoiset omasta näkökulmastaan."
Hänen mukaansa Toppilassa voidaan aikanaan arvioida, millaiselta näyttää sellainen ympäristö, jossa on aika tavalla yksilöllisiä arkkitehtien ratkaisuja. "Valmistalopaketeista tehtyjä asuntoalueitahan meillä kyllä jo on näkyvillä", Heiskanen toteaa.