EU-direktiivi tuo suomalaisille rakennuksille energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset, pakollisen energiatehokkuustodistuksen sekä lämmityskattiloiden ja ilmastointijärjestelmien määräaikaistarkastukset. Säädökset astuvat voimaan vuoden 2006 alusta.
Direktiivistä johtuva näkyvin muutos on pakollinen energiatehokkuustodistus eli energiamerkki, joka vaaditaan lähes kaikkien asuntojen ja rakennusten myyjiltä ja vuokranantajilta. Todistus on haettava myös valmistuvalle rakennukselle.
Kentällä ei olla vielä pahemmin tietoisia koko asiasta, toteaa Rakennusteollisuus RT ry:n toimialapäällikkö Juha Luhanka. Muutenkin asia on vielä alkutekijöissä.
Direktiivin vaatimia lakiehdotuksia valmistelemaan on asetettu kolme työryhmää, ja ehdotusten tulee olla valmiita 30. huhtikuuta 2005 mennessä.
Varsinainen rummutus asiasta alkaakin ensi vuonna, kun laskelmat energiatehokkuuden vähimmäisvaatimuksista valmistuvat ja lakiehdotukset saadaan käsittelyyn.
Tanskasta
kokemuksia
Pisimmillään siirtyminen energiatodistukseen on Tanskassa, josta muut EU-maat ovat keränneet kokemuksia. Sielläkään ei liikkeelle päästy sormia napsauttamalla.
Tällä hetkellä Kööpenhaminassa energiatodistus on noin 50 prosentilla rakennuksista, maaseudulla luku on vasta kymmenen.
Luhanka pitää tulevaa järjestelmää sinänsä kannustavaksi. Pientalorakentajalle hän uskoo energiatodistuksen ajatuksen aukeavan helposti, sillä periaatteessa merkistä tulee vastaavanlainen kuin pesukoneissa ja kylmälaitteissa jo on.
Vastedes energiatehokkuus tulee eteen jo rakennuslupaa haettaessa sekä rakennuksen lopputarkastuksessa.
Energiatehokkuuden uskotaan nousevan myyntivaltiksi asuntokaupoissa. Todistuksessa on oltava vertailuarvoja, jotta kuluttajat voivat arvioida energiatehokkuutta suhteessa muihin rakennuksiin.
Todistukseen on myös liitettävä suosituksia siitä, kuinka talon energiatehokuutta voidaan parantaa.
"Teollisuuden intresseissä parantamissuosituksia ovat tietenkin lisäeristeet ja paremmat ikkunat. Eri asia on, miten vanhaa taloa voidaan teknisesti ja taloudellisesti järkevästi parantaa. Ylenpalttisesta tiivistyksestähän on huonoja esimerkkejä."
Luhanka myöntää uusien määräysten korottavan sekä rakentamis- että korjauskustannuksia. Työn takaisinmaksuajat ovat kuitenkin lyhyitä.
Energiatehokkuuden myötä säästöä syntyy muun muassa, kun energian hinta nousee päästökaupan seurauksena, ennakoi Luhanka.
Myös taloa myytäessä määräysten mukainen energiataloudellisuus ja todistus ovat hyvä myyntiargumentti.