Muun muassa suuren kaatopaikan sulkeminen Tallinnassa ja Via Baltica -tien kunnostustyöt kuuluvat Baltian maissa EU-rahoitusta saaviin suuriin ympäristö- ja liikennehankkeisiin.
EU:n komissio julkisti torstaina liki sata EU:n hakijamaiden hanketta, joita unioni päätti viime vuonna tukea Ispa-rahoituksen kautta. Hankkeiden 2,3 miljardin euron kokonaiskustannuksista EU:n osuus on yli 1,1 miljardia.
Valtaosa hankkeista keskittyy vesi- ja jätevesijärjestelmien sekä teiden ja rautateiden kunnostamiseen ja rakentamiseen. Esimerkiksi Tallinnan liepeillä sijaitseva Pääskülan kaatopaikka on aiheuttanut merkittäviä ongelmia, sillä se sijaitsee aivan asutuksen liepeillä.
Myös Suomenlahteen virtaavat lähijoet ovat saastuneet.
Kun mukaan otetaan vuoden 2000 hankkeet, rahoitusta on myönnetty jo 169 hankkeelle yhteensä liki neljä miljardia euroa. Baltian maiden osuus on hankkeista 47 ja rahoituksesta 445 miljoonaa euroa.
Rahoituspäätöksissä on otettu huomioon mm. kunkin maan bkt ja asukasluku. Niinpä suurimman viipaleen saa Puola.
Vuonna 1999 aloitetun Ispa-rahoituksen tarkoituksena on mahdollistaa laajoja ympäristö- ja liikennehankkeita hakijamaissa jo ennen EU-jäsenyyttä. Kaudella 2000-2006 rahoitukseen on varattu kaikkiaan 7,2 miljardia euroa.