Silja Linen osto nostaa Tallinkin selvästi Suomen matkustajalaivaliikenteen markkinajohtajaksi. Kauppa kaksinkertaistaa Tallinkin markkinaosuuden ja nostaa sen noin 40 prosenttiin Suomen ulkomaanliikenteen laivamatkustajista. Markkinoiden toiseksi suurimmalla varustamolla Viking Linella on noin 33 prosenttia markkinoista.
Siljan kauppaa antaa Tallinkille vahvan strategisen jalansijan Suomen ja Ruotsin välisessä matkustajalaivaliikenteessä. Sitä hallitsivat aiemmin kaksin Silja Line ja Viking Line. Suomen ja Viron välillä pikaliikennettä harjoittavat SuperSeaCatit jätettiin kilpailusyistä kaupan ulkopuolelle ja Sea Containers jatkaa liikennöintiä niillä.
Tallinkin voitto kilvassa Silja Linen omistuksesta luo vahvan lähtökohdan koko Itämeren alueen laivamatkustajista käytävään kilpailuun. Tallinkilla on vahva asema myös Viron ja Ruotsin sekä Latvian ja Ruotsin välisessä liikenteessä. Vikingin lisäksi Tallink kilpailee matkustajista pienempien Eckerö Linen ja Birka Linen kanssa.
Ruotsin liikenteen saaminen omille köleille on Tallinkille taloudellisesti suuri askel markkinakilpailussa. Suomen ja Ruotsin välisen matkustajaliikenteen matkustajat muodostavat noin kaksi kolmasosaa Suomen ulkomaanliikenteen laivamatkustajista.
Suomen ulkomaan laivaliikenteen matkustajamäärä nousi viime vuonna 16,6 miljoonaan lähteneeseen ja saapuneeseen matkustajaan. Ruotsin liikenteessä matkustajia oli merenkulkutilaston mukaan 9,7 miljoonaa ja Viron liikenteessä 6,1 miljoonaa. Ulkomaisilla risteilyaluksilla oli 235 000 matkustajaa.
Vikingillä oli viime vuonna noin 5,5 miljoonaa matkustajaa. Silja Linella matkustajia oli 4,8 miljoonaa ja Tallinkilla noin 3,2 miljoonaa. Loput kolmisen miljoonaa matkustajaa jakautuivat useampien pienempien varustamojen ja kansainvälisen risteilyliikenteen kesken. Tallink on menestynyt kilpailussa osin suomalaisia ja ruotsalaisia varustamoja alhaisemman kustannustason ansiosta.
Matkustajalaivaliikenteessä on käynnissä kova pudotuspeli. Sen aloitti markkinoiden muuttuminen ja laivojen verottoman myynnin päättyminen EU:n sisämarkkinoiden takia. Varustamot joutuivat verottoman myynnin loppumisen ja Suomen kustannustason johdosta taloudellisesti tiukoille, vaikka matkustajamäärät ovat paria pientä notkahdusta lukuun ottamatta kasvaneet jatkuvasti.
Ulkomaan laivaliikenteen kasvu alkoi 1950-luvun lopussa lähes tyhjästä, sillä aiemmin liikennettä harjoittaneet alukset olivat varsin pieniä. Vuoden 1960 noin 0,7 miljoonasta matkustajasta liikenne laajeni vuoteen 1970 mennessä jo 3 miljoonaan matkustajaan ensimmäisen sukupolven uusien matkustajalauttojen ansiosta. Vuonna 1980 matkustajia oli 5,9 miljoonaa ja vuonna 1990 jo 10,8 miljoonaa.
Ennen Suomen liittymistä Euroopan unioniin vuonna 1994 ulkomaan alusliikenteen matkustajamäärä nousi 12,5 miljoonaan matkustajaan. Jäsenyyden aikana matkustajamäärä on kasvanut yli 4,1 miljoonalla matkustajalla. Kasvu notkahti lievästi vain vuosina 2000 ja 2003. Liikenteen valtavirta käy Ruotsiin ja Viroon. Laivaliikenne Saksaan ja Venäjälle on jäänyt niihin verrattuna pieneksi.