Pankkikonserni Nordean kotipaikan siirtyminen Ruotsiin aiheuttaa ongelman suomalaisten määräaikaistalletusten talletussuojassa. Jos pankki muuttaa kotimaata, talletukset siirtyvät nykyisen lain mukaan uuden kotimaan talletussuojajärjestelmän piiriin.
Nordean kotimaa on vielä tällä hetkellä Suomi, mutta pankki on kertonut, että pääkonttori siirtyy Ruotsiin ja siitä muodostetaan ensi vuonna niin sanottu Eurooppa-yhtiö.
Suomessa kaikki talletukset nauttivat yhdenlaista talletussuojaa. Suoja on sama niin käyttely- eli avista-tileille kuin eripituisille määräaikaistalletuksillekin. Suomen eduskunta hyväksyi muutama vuosi sitten EU:n edellyttämän talletussuojadirektiivin Suomen pankkitalletuksille.
Ruotsissa on vastaavanlainen suoja ja se on jopa hieman Suomea korkeampi, mutta siellä suojan piirissä ovat vain avista- eli heti nostettavissa olevat talletukset. Ruotsin suoja ei koske määräaikaistalletuksia.
Valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosasto on käynnistämässä selvitystyötä asiassa ja esittänee täydennystä Suomen talletussuojalakiin.
"Ministeriössä ongelma on tiedossa, mutta emme ole aloittaneet vielä lainsäädäntötoimia, koska aikaa on vielä riittävästi. Eurooppa-yhtiöitä koskeva asetus on tulossa voimaan lokakuun kahdeksas päivä vuonna 2004. Sen jälkeen Nordea muuttunee Eurooppa-yhtiöksi vuoden 2005 alusta. Asetus tarkoittaa, että yhteen maahan rekisteröity yhtiö voi fuusioitua rajojen yli ja halutessaan laajentaa toimintaansa myös muihin EU-maihin. Eurooppa-yhtiön asema sallii pankille hyvin suuren liikkuvuuden", selvittää ministeriön rahoitusmarkkinaosaston hallitusneuvos Pekka Laajanen.
Laajanen kertoo, että käytännössä vaihtoehtoja on kaksi: suomalainen asiakas saa talletussuojan Ruotsissa, mutta siihen rakennetaan lisäsuoja määräaikaistalletuksille tai sitten suomalaisten asiakkaiden talletussuoja pidetään Suomessa eli nykykäytäntö jatkuu.
Hän korostaa, että mitään pankkikriisiä ei ole edes näköpiirissä, vaan lainsäätäjän pitää varautua myös teoreettiseen mahdollisuuteen, että suojaa joskus tarvittaisiin.
Eurooppa-yhtiöitä määrittelevät säännökset koskevat myös Norjaa, vaikka se ei olekaan EU:n jäsenmaa. Norjaan EU:sta lähtöisin oleva asetus siirtyy Euroopan talousaluetta koskevan sopimuksen (Eta) kautta. Norjassa talletussuoja on kuitenkin moninkertainen Suomeen ja Ruotsiin verrattuna.
"Talletussuojan tarkistuksesta päätetään ensi vuoden puolella, mutta kenenkään suomalaisen ei tarvitse olla huolissaan talletuksistaan", vakuuttaa Laajanen.
Suomen talletussuojarahaston asiamies Pentti Kostian kertoo, että lain mukaan kaikkien suomalaisten talletuspankkien pitää kuulua talletussuojarahastoon. Rahasto aloitti Suomessa 1998.
Tuoreimmat jäsenet ovat Asuntohypoteekkipankki, Tapiola Pankki, Säästöpankki Nooa ja Saariston Säästöpankki eli entinen Nagu Sparbank.
Handelsbankenin suomalaiset asiakkaat kuuluvat ruotsalaisen talletussuojan piiriin.
"Ruotsissakin talletussuoja vastaa kutakuinkin Suomen suojaa. Ruotsissa määräaikaistilit eivät ole kuitenkaan suojattuja. Se johtunee siitä, että talletuspako tapahtuu yleensä tileiltä, jotka ovat heti nostettavissa. Määräaikaistilejähän ei pysty nostamaankaan ennen talletusajan päättymistä", sanoo Kostian.
Suomen talletussuojarahaston markkina-arvo on tällä hetkellä vajaa 300 miljoonaa euroa. Rahaston varat on edelleen sijoitettu turvaavasti arvopaperimarkkinoille. Laki kieltää sijoituksen talletussuojarahaston jäsenpankkeihin. Suomessa ei ole vielä tarvinnut korvata yhtäkään talletusta talletussuojarahastosta.
Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Jouko Skinnari (sd) painottaa, että rahoitusmarkkinoiden pitää olla kaikissa olosuhteissa luotettavat.