Irakilaisen äidin ja lapsen saama kielteinen turvapaikkapäätös sotii epäinhimillisyydessään suomalaisia perhearvoja vastaan. Jos suunnitelmat perheiden yhdistämisen vaikeuttamisesta toteutuvat, näitä tulee lisää.
Riihimäellä asuvan irakilaisperheen tapaus paljastaa karulla tavalla Suomen maahanmuuttopolitiikassa tapahtuneen käänteen epäinhimilliseen suuntaan.
Helsingin Sanomien (5.6.) mukaan perheen äiti ja toinen lapsista käännytetään takaisin Irakiin isän saadessa jäädä Suomeen kolmikuisen vauvan kanssa. Vauvan oleskeluluvasta päätetään myöhemmin. Näin perhe hajotetaan viranomaispäätöksellä.
Irakilaisperheen kohtelu kirvoitti poliitikot ja kansalaisjärjestöjen edustajat tuomitsemaan ratkaisun. Taustalla on kuitenkin kylmä tosiasia, joka on ollut julkilausuttu pitkin kevättä: hallitus on ottanut maahanmuuttoon perheiden yhdistämiset mukaan lukien aikaisempaa tiukemman linjan.
Linja on kiristymässä entisestään, jos sisäministeriössä valmisteilla olevat perheen yhdistämisen kriteerit tulevat hyväksytyiksi eduskunnassa. Näin ollen irakilaisperheen kokeman ratkaisun kaltaisia päätöksiä on odotettavissa lisää.
Maahanmuuton ehtojen kiristäminen on pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen tietoinen ja sinänsä ymmärrettävä linjaus. Perheen yhdistämisiä halutaan hillitä, etteivät turvapaikanhakijat kokisi Suomea houkuttelevana maana. Tähän on tultu, koska Euroopan unioni on ollut kykenemätön sopimaan yhteisistä turvapaikkakriteereistä. Nyt kukin EU-maa tekee omia ratkaisujaan selviytyäkseen mahdollisimman vähin uhrauksin.
Päävastuu maahanmuuttopolitiikasta kuuluu koko hallitukselle, vaikka varsinkin perussuomalaisten tiedetään ajaneen tätä linjaa hallituksen sisällä. Linjan kiristämistä enteili jo hiljattain julkaistu uusi arvio maahanmuuttajien kotimaiden turvallisuustilanteesta. Arvio antaa mahdollisuuden panna vauhtia turvapaikanhakijoiden palauttamiseen takaisin kotimaihinsa.
Oma vastuunsa turvapaikanhakijoiden ratkaisuista on myös Maahanmuuttovirastolla, jonka tehtävänä on maahanmuuttopolitiikan täytäntöönpano. Irakilaisperheen tapauksessa mikään ei olisi estänyt Maahanmuuttovirastoa myöntämästä äidille ja lapselle oleskelulupaa yksiöllisiin, inhimillisiin syihin vedoton. Näin se ei kuitenkaan tehnyt.
Perheiden yhdistämisen ehtojen tiukentaminen on syytä ottaa uudelleen tarkasteluun.
Perheiden hajottaminen jos mikä on huonoa turvapaikkapolitiikkaa. Se lisää entisestään nuorten syrjäytymisen riskiä ja tekee tilaa ääriainesten toimille. Perheiden yhdistäminen puolestaan auttaa kotoutumista ja vähentää maahanmuuttoon liittyviä ongelmia.
Perhettä pidetään Suomessa yhteiskunnan tukipilarina, joten perheiden hajottamisen politiikka sotii tätä periaatetta vastaan. Juhlapuheissa kyllä puhutaan lapsen oikeuksista, mutta puheet ovat vahvassa ristiriidassa tekojen kanssa. Suomi on hyväksynyt kansainvälisen lapsen oikeuksien sopimuksen, joka lähtee siitä, ettei lasta eroteta vanhemmistaan muulloin kuin poikkeustapauksissa.
Irakilaisperheen kohdalla tällaiseen poikkeukseen ei ole perusteita.