Pää pyörähtelee torjuvasti. Pyhäjärven osuuspankin kulmalla seisoo mies, jolle tarjotaan epämieluista tehtävää. Eero Heikkilällä on kameran edessä ristiriitainen olo.
"On sanottu, että patsastoimikunnan jäsenet - kuten minä - hakevat vain julkisuutta", Heikkilä hymähtää.
Viime aikoina Pyhäjärvellä ei ole juuri puhuttu muusta kuin patsaasta, patsastoimikunnasta ja patsaan sijoituspaikasta. Huhtikuun lopussa kaupunginvaltuusto päätti, että mestarihiihtäjä Helena Takaloa kuvaava pronssipatsas nousee kesällä Pyhäjärven torille.
Samalla äänestettiin patsaan jalustasta. Valtuusto siunasi kaupunginhallituksen esityksen 5 000 euroa maksavasta kivijalustasta äänin 24-3. Ajatus puolet kalliimmasta vesialtaasta sen sijaan tyrmättiin.
Lopputulos?
Kukaan ei tiedä, milloin patsas paljastetaan.
Ja ennen kaikkea: kukaan ei tiedä, missä patsas paljastetaan.
Patsastoimikunta on valmis viemään 2,5-metrisen patsaan Pyhäjärven rajojen ulkopuolelle, jos veistäjä Antonio da Cudanin visio vesialtaasta suihkulähteineen ei toteudu.
"Ottajia kyllä riittää", patsasidean isä Eero Heikkilä vakuuttaa.
Vesiallas ja kusiallas
Euroopan suurkaupungeissa vesialtaat ja suihkulähteet kuuluvat katukuvaan erottamattomasti. Pyhäjärvellä sana "vesiallas" herättää kauhun- ja inhonsekaisia reaktioita.
"Pyhäjärvisille on maalattu kuva roskia lilluvasta altaasta, jonka puhdistamiskustannukset nousevat taivaisiin. On puhuttu jopa kusialtaasta", Heikkilä huokaa.
"En ymmärrä, miksi asiasta on tehty niin suuri numero. Vapaa-ajan tiloja hoitava henkilö voi aivan hyvin puhdistaa altaan, kun siihen on aihetta."
Osa kalliimman mallin vastustajista on kehittänyt villejä teorioita.
"Erään insinöörin mukaan vesialtaaseen voi hukkua."
Kaikki kiinni rahasta
Patsastoimikunta on tehnyt asiasta uuden esityksen, jonka kaupunginhallitus käsittelee tämän päivän kokouksessaan. Veistäjä ja toimikunta ovat valmiita tulemaan vastaan tahoillaan.
"Da Cudan on valmis kaventamaan altaan halkaisijaa parilla metrillä kahdeksaan. Meille riittää 7 000 euron avustus, jos saamme vesi- ja sähköliittymän", Heikkilä kuittaa.
Myös patsastoimikunta voi katsoa peiliin. Se lupasi taiteilijalle vesialtaan ja kaupungille monumentin. Ensimmäisessä vaiheessa avustukseksi kelpasi pelkkä patsaspaikka. Kun pienoispatsaat ja kohokuvat eivät menneet kaupaksi odotetulla tavalla, joutui toimikunnan väki ottamaan lusikan kauniiseen käteen.
85 000 euroa - patsaan kustannusarvio - ei ollutkaan kevyt kakunpala.
"Odotimme, että Suomen Hiihtoliitto ja muut isommat instanssit olisivat lähteneet tukemaan hanketta", Heikkilä myöntää.
Heikkilä ei kerro, paljonko rahaa on kasassa, mutta kieltää paniikin.
"Patsas on jo valettavana Italiassa. Voimme maksaa veistäjälle summan, josta sovittiin", Heikkilä painottaa.
Kompromissi haussa
Pyhäjärven kunnan vahvistettua budjettia leikattiin kuukausi sitten 550 000 eurolla. Tämän tosiasian myös kulttuuriväki joutuu hyväksymään.
"Patsastoimikunta voi tehdä 5 000 eurolla mitä tahansa. Vaikka sitten vesialtaan. Enempää ei voi nykytilanteessa luvata", kaupunginhallituksen puheenjohtaja Paavo Leskinen (kesk.) pohjustaa.
Pyhäjärven imagon kannalta koko episodi on äärimmäisen kiusallinen. Entistä kiusallisemmaksi tilanne muuttuu, jos toimikunta toteuttaa uhkauksensa ja vie patsaan muualle.
Asetelma käy ilmi kaupunginjohtaja Tero Nissisen kommenteista.
"Patsastoimikunnan uhkaus? En halua kommentoida mitenkään."
"Kaupunginhallituksella on hyvin aikaa tutustua uuteen ehdotukseen. Valtuuston seuraava kokous on vasta 30. toukokuuta", Nissinen linjaa.
Kinastelun keskellä on unohtunut yksi asia.
Mitä ajattelet tästä kaikesta, Helena Takalo?
"Mielestäni taiteilijalla on oikeus päättää teoksestaan. Myös jalustasta."
Entä avustusjupakka?
"Pienestä jää kiinni, jos ei muutamasta tuhannesta eurosta pystytä sopimaan."
Osui ja upposi.