Poliitikkojen viime päivien puheiden perusteella ei uskoisi, että kokoomus ja sosiaalidemokraatit ovat samassa hallituksessa. Vaikka osa kärkevistä kannanotoista ja toisten nokitteluista voidaan panna lähestyvien kunnallisvaalien piikkiin, sanomiset paljastavat sen syvän epäluottamuksen, mikä päähallituspuolueiden kesken vallitsee.
Tilanne ei ole uusi, mutta se näyttää kärjistyvän kuukausi kuukaudelta. Vaikeudet olivat ennakoitavissa jo hallitusta muodostettaessa vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen. Hallitushan saatiin kokoon melko lailla väkisin runtaten nykyoloissa poikkeuksellisen pitkän ja erikoisia muotoja saaneen neuvottelurupeaman päätteeksi. Siihen nähden hallitus sai aikaan yllättävän hyvin sovun talouden lähivuosien raameista ja ensi vuoden budjetista.
Sovinto on kuitenkin huteralla pohjalla, sen viimeaikainen sanasota osoittaa. Tästä viestii myös se, että hallituksen päähankkeena pidettyä kuntauudistusta ja sen rinnalla rakennettua sosiaali- ja terveydenhuoltouudistusta (sote) ei ole saatu vielä tehtyä, vaikka ne piti esitellä aikapäiviä sitten.
Päähallituspuolueet ovat lähteneet kuntavaaleihin vaalien paikallinen luonne huomioiden erikoisin painotuksin. Kokoomus nosti vaalien alla esille vaatimuksen palkansaajien sairausajan etujen heikentämisestä ja sosiaalidemokraatit veroparatiiseissa häärivien yhtiöiden sulkemisesta kuntien kilpailutuksen ulkopuolelle.
Kumpikin sohaisee esityksellään hallituskumppaniaan ja siirtää samalla keskustelua pois kunnallisvaalien pääkysymyksistä, joihin hallitukseen jumiutuneet kunta- ja soteuudistukset kuuluvat.
Sekä kokoomuksen että sosiaalidemokraattien avaukset tuntuvat kaukaa haetuilta. Sitä paitsi kokoomuksen esitys syntyi puoluevaltuustossa vastoin pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) tahtoa.
Sen pontimena olikin näpäyttää Kataista hänen sosiaalidemokraatteja myötäilevästä politiikastaan. Puolueen oikeistosiipi ajoi Kataisen yli ja antoi samalla muistutuksen siitä, että lipsumisvara alkaa olla jo käytetty.
Katainen otti opiksi ja kellisti heti sosiaalidemokraatit kieltäytymällä hyväksymästä niiden hellimää rahoitusmarkkinaveroa, josta käydään keskustelua EU:ssa.
Päähallituspuolueiden nimissä puhuvat tänään kovimmalla äänellä ne, jotka vaalivat ideologista puhtautta. Ennen eduskuntavaaleja korostettiin vastuullisuutta, nyt siitä ei ole tietoakaan.
Viimeisen parin vuosikymmenen aikana on totuttu pitkiin, vaalikauden pituisiin hallituksiin. Tämä on toteutunut, koska hallituksen pääpuolueita edustava pääministeri ja valtiovarainministeri ovat vetäneet tiukasti yhtä köyttä senkin uhalla, että kansa on ilmaissut tyytymättömyyttään.
Kataisen hallitus heiluu osittain siksi, etteivät Katainen ja valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) kykene saumattomaan yhteistyöhön.
Elleivät he saa joukkojaan ruotuun pian kunnallisvaalien jälkeen, hallituksen jatko voi käydä mahdottomaksi.