Oulu Erilaisten yhdistysten tekemä talkootyö vie vuosittain runsaasti työpaikkoja etenkin rakennus- ja palvelualoilta. Rakennusliiton Oulun aluejärjestön aluesihteeri Erkki Hirvasoja arvioi, että yksinomaan Pohjois-Pohjanmaalla rakennusalalla olisi tarjolla 10-20 työpaikkaa enemmän, jos talkoolaiset pysyisivät lesteissään. Koko valtakunnan tasolla puhutaan sadoista työpaikoista.
Oulun aluejärjestö on takertunut tiukasti talkootyöongelmaan. Viimeksi se teki verottajalle tutkintapyynnön Raahen rauhanyhdistyksen ruukkilaiselta rakennusliikkeeltä saamasta purku-urakasta, josta rakennusliike maksoi 11 100,40 euroa. Erkki Hirvasojan mukaan Ollinsaaren kerrostalokiinteistöjen urakka olisi normaalina rakennusliikkeen tekemänä urakkana tullut maksamaan yli 50 000 euroa ja siihen käytetty 3 500 tunnin työaika olisi riittänyt kahden miehen ympärivuotiseen työllistämiseen.
"Talkootyövoiman käyttö vääristää kilpailua rakennusliikkeiden välillä. Toki ymmärrämme yhdistysten tarpeen saada rahaa toimintaansa tai rakennusprojekteihinsa, mutta töiden pitäisi rajautua pieniin, ulkona tehtäviin siivous- ja raivausurakoihin", painottaa Hirvasoja.
Nykyisten säännösten mukaan talkootyöläisten alaikäraja on rakennusalalla18 vuotta. Joissakin työkökissä saattaa kelvata myös 15-18 -vuotiaiden työpanos. Erkki Hirvasoja korostaa, että kaikkiin työsuorituksiin liittyy aina myös työturvallisuussäännökset.
"Aikaisemmin olemme keskeyttäneet muun muassa Oulun Lipon pesäpalloareenan tuoliurakan. Tarvitsisimme nykyistä selkeämpiä säännöksiä asiaan. Meitä ei korpea se, jos yhdistys rakentaa itselleen jotain, mutta muutoin niiden pitäisi pysyä omilla toimialoillaan", sanoo Hirvasoja.
Rakennusteollisuuden liiton Pohjois-Suomen aluepäällikkö Ensio Pynnisen mukaan yritykset arvostavat kilpailuneutraliteettia, joka pohjautuu terveeseen ja ammattitaitoa suosivaan tarjouskilpailuun. "Jos joku sortuu ottamaan talkootyötä, muut yritykset haluavat pois kilpailuedun tältä. Näin paikkakunnalle saattaa syntyä kierre asiassa."
Tarkempia säännöksiä perää myös Raahen rauhanyhdistyksen puheenjohtaja Olli-Veikko Niskakangas. Hän sanoo, että yhdistys on tehnyt muutamia muitakin Ollinsaaren kaltaisia urakoita ja toiminnan tarkoituksena on ollut rahoittaa vesikattovaiheeseen pian nousevan uuden rauhanyhdistyksen toimitalon kustannuksia. Rakentamiseen arvioidaan kuluvan reilut miljoona euroa ja pääosa kustannuksista katetaan Niskakankaan mukaan myyjäisten tuotoilla ja lahjoituksilla. Talkoourakoiden osuus nousee reiluun kymmeneen prosenttiin.
"Olemme tehneet seikkaperäisen selvityksen asiasta verottajalle. Odottelemme mitä kuuluu ja sen mukaan toimimme."
Rauhanyhdistyksen väki on pakertanut myös omalla työmaalla. Päivisin rakentamista vastaa vesikattovaiheeseen rakennusliike, joka valittiin tiukan tarjouskilpailun perusteella. Tämä on myös ohjannut siivous- ja purku-urakoita yhdistykselle. "En koe asiaa ongelmana. Urheiluseurat ovat tehneet vastaavanlaisia urakoita. Olemme toimineet mielestäni normaalikäytännön rajoissa", puntaroi Niskakangas.
Toimiala ratkaiseva
Mitä ilmeisemmin Raahen rauhanyhdistyksen urakka johtaa veroseuraamuksiin. Tuloveron osalta veroseuraamus tulee talkootyötä tehneille, jos nämä ovat henkilökohtaisesti hyötyneet urakoista. Näin kävi taannoin myös Muhoksen Pallo-Salamien talkooporukalle, joka pystytti kesähuvilaa. Jos hyödyn on saanut yhdistys, verottaja tulkitsee tulon elinkeinotuloksi, josta voi tehdä poistoja. Jos elinkeinotulo ylittää 8 500 euroa, seuraa oheisena myös arvonlisäverojen maksaminen.
Korkein hallinto-oikeus (KHO) on antanut talkootyöjutuissa lukuisia päätöksiä. Muhoksen tapauksen lisäksi se pistänyt verolle muun muassa urheiluseuran, joka auttoi eduskuntavaalien ääntenlaskennassa ja sai siitä korvausta. Veroseuraamukselta välttyi urheiluseura, joka hoiti väliaikaisesti oman lajinsa liikuntapaikkaa ja kaupunki maksoi siitä korvauksen. KHO on toimialarajauksen lisäksi korostanut sitä, että toiminta ei saa olla jatkuvaa.
Myös uskonnolliset yhdistykset ovat viime vuosian kehittäneet monenlaista toimintaa saadakseen pääomia toimintaansa. Pohjois-Suomen Etra ry perusti virallisesti kasvisruokalan Oulun Adventtikirkon tiloihin marraskuun alussa ja se on saanut hyvän suosion. Etra on pyytänyt arvolisäveron suhteen verottajalta ohjausta. Oikea ruoka on Etran mukaan kiinteä osa raittiutta.
"Saimme työvoimatoimistosta työllistettäviä, koska emme kilpaile kenenkään kanssa. Jokainen yrittäjäkin saa meiltä ilmaiseksi reseptejämme, jos niitä haluaa. Jos voittoa joskus tulee, käytämme sen raittiustyöhön", sanoo kahvilan palkaton vetäjä Eila Maunu.