Parhaillaan Oulun konservatoriossa 140 osanottajan näppäripelimannikurssia vetävä kaustislainen muusikko ja musiikkipedagogi Mauno Järvelä luottaa siihen, että kesäiset kansanmusiikkijuhlat jatkuvat hänen kotikunnassaan talousvaikeuksista huolimatta.
Kaustisen festivaalin taustayhteisö Kansanmusiikkisäätiö joutui vuoden alussa hakeutumaan yrityssaneeraukseen, mutta vastapainoksi vanha pohjalainen hyve, talkoohenki, on jälleen nostanut päätään.
"Festivaalilla tehtiin paniikkiratkaisuja, kun yritettiin kerätä mahdollisimman nopeasti ja paljon rahaa säätiön velkojen maksuun. Kauniisti sanottuna jotkut näistä ratkaisuista heikensivät kanssakäymistä Kansantaiteenkeskuksessa toimivan yhteisön ja muun Kaustisen kesken", Järvelä muotoilee.
Viime kesänä oli jo havaittavissa selvää parannusta. Festivaalilla palattiin takavuosien malliin. Alueen asukkailta pyydettiin juhlien järjestämiseen talkooapua ja sitä myös saatiin.
"Sen sijaan pelimannikentän suhde säätiön alaisiin yksiköihin, nimenomaan Kansanmusiikki-instituuttiin ja Tallari-yhtyeeseen, on aina ollut kunnossa. Me tarvitsemme toisiamme."
Sisältö seiniä tärkeämpää
Vuosi vuodelta kokoaan kasvattaneet kansanmusiikkijuhlat eivät yksin ole aiheuttaneet nykyisiä velkoja. Vaikutuksensa oli myös sillä, että säätiön alaiset ympärivuotiset toiminnot siirtyivät 1990-luvulla uusiin Kansantaiteenkeskuksen tiloihin.
Järvelä yhtyy taiteen keskustoimikunnan uuden puheenjohtajan Leif Jakobssonin mielipiteeseen: kulttuurissa pitäisi satsata enemmän sisältöön kuin seiniin.
"Ajattelin näin jo Kansantaiteenkeskuksen suunnitteluvaiheessa. Lausuin kriittisyyteni myös julki."
"Kun Kansantaiteenkeskus sitten valtion ratkaisevalla tuella Kaustiselle nousi, syntyi lisää toimintaa ja kuluja, muttei vastaavaa kasvua avustuksiin. Viimeistään nyt, kun keskus on vaikeuksissa, riittävä ulkopuolinen apu olisi hyvin toivottavaa", Järvelä pohtii.
"Kaikesta huolimatta Kaustisella on vallinnut poikkeuksellisen hyvä ilmapiiri musiikin tekemiselle. Perusturvan, koulumaailman ja muun kulttuurin vastakkainasettelu kuuluu normaaliin demokratiaan."
Torstaina kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin (r.) totesi, ettei opetusministeriöltä ole luvassa erityisapua.
Valtio ei voi pelastaa Kansanmusiikkisäätiötä esimerkiksi korottamalla sen vuosiavustusta. Wallinin mukaan perimmäinen vastuu on alueen kunnilla ja säätiöllä itsellään.
Pääomasta ja pandakarhuista
Oulussa perjantaina alkaneella kolmipäiväisellä näppärikurssilla Kansanmusiikkisäätiön rahahuolet tuskin kummittelevat kenenkään mielessä.
"Harjoittelemme edellisvuoden näppäreiden teemalaulut. Laulamme lamasta kappaleessa Das Kapital, mutta myös pandakarhuista, koska viime vuoden maateema kansanmusiikkifestivaalilla oli Kiina. Sitten soitamme rutkasti; siinä se kurssi on pähkinänkuoressa."
Näppäriaate syntyi 1980-luvun alussa, kun Mauno Järvelä ryhtyi opettamaan kotipitäjänsä lapsille musiikkia kansalaisopistossa.
Toimintaan pääsevät yhä mukaan kaikki kiinnostuneet soittimesta riippumatta.
"Rikomme totuttuja malleja ja genrerajoja. Emme pistä musiikkia pakkopaitaan. Perinne löytyy tietysti alta, mutta kyllä me bluesiakin vetelemme. Kaikessa säveltaiteessa pohjalla soi rahvaan raaka, raju ja kaunis musiikki."
Kolmipäiväisen näppärikurssin päätöskonsertti on Madetojan salissa Oulussa sunnuntaina 24.1. kello 15. Konserttiin on vapaa pääsy.