Pääkirjoitus

Talgo taas kuilun par­taal­la

Vuolijoen Otanmäellä sijaitseva junanvaunutehdas perustettiin kaksi vuosikymmentä sitten, kun kaivostoiminta taajamassa loppui ja sadat Rautaruukin työntekijät

Vuolijoen Otanmäellä sijaitseva junanvaunutehdas perustettiin kaksi vuosikymmentä sitten, kun kaivostoiminta taajamassa loppui ja sadat Rautaruukin työntekijät tarvitsivat uutta työtä. Suorastaan sokkialun tehtaan toiminta sai, kun viime hetkiään elänyt Neuvostoliitto ei maksanutkaan tilaamiaan erikoisvaunuja. Niitä jäi tehtaan pihalle satojen metrien mittainen, 150 miljoonan markan arvoinen jono.

Sen jälkeenkin tehtaalle on tullut pienempiä takaiskuja mutta myös joitakin menestyksiä. Monet suomalaiset ovat tutustuneet Talgona tunnetun tehtaan tuotantoon matkustaessaan kaksikerroksisissa IC-junissa. Tavallisten matkustavaisten silmin vaunut ovat erinomaisia.

Nyt junanvaunutehtaan elämän jatkuminen on taas uhattuna. VR Osakeyhtiö ilmoitti keskiviikkona, ettei se käytä optiotaan, joka olisi tuonut Talgolle 20 uuden makuuvaunun tilauksen. VR:n päätöstä voi ymmärtää. Jos uusille vaunuille ei ole tarvetta, vaikea on velvoittaa kannattavaan liiketoimintaan pyrkivää valtionyhtiötäkään niitä tilaamaan.

Nyt Talgossa on asetettu toiveet muihin kotimaisiin vaunuhankintoihin. Pääkaupunkiseudun junakalustoyhtiö tilaa näillä näkymin vuonna 2008 uutta lähiliikennekalustoa. Tilauksesta on kuitenkin tulossa kansainvälinen kilpailu, jossa Talgon pitää pärjätä. Tässä sillä on uusi valtti, kaksikerroksinen suoralattiainen juna. Vaikka Talgo kisan voittaisi, yhtiön vaunutuotantoon jäisi ongelmallinen parin vuoden aukko, sillä viimeinen yhtiöltä tilatuista makuuvaunuista valmistuu vuoden päästä.

VR myös poistaa ennen pitkää liikenteestä siniset päivävaunut, mutta yhtiön omien aikataulujen mukaan vasta vuosina 2015-2020. Sen vuoksi puhe tilausten aikaistamisesta jopa kymmenkunnalla vuodella tuntuu epärealistiselta. Voiko VR:ää velvoittaa tässäkään tilaukseen, jota se ei itse pidä ajankohtaisena? Talgon tukemista tavalla tai toisella aletaan nyt joka tapauksessa selvittää kolmen ministeriön yhteistyönä.

On syytä toivoa, että keinoja suomalaisen vaunutuotannon pelastamiseksi löytyy. Tähän mennessä hankitun osaamisen hukkaaminen tuntuisi järjettömältä. Mutta myös Talgon pitää pystyä osoittamaan kilpailukykynsä, vientimarkkinoillakin.

Olennaista tehtaan jatkolle on tietysti se, mitä yhtiön espanjalainen johto asioista ajattelee. Sen äskettäisen arvion mukaan Otanmäellä pitäisi nykyistä vahvemmin keskittyä kiskokaluston kunnossapitoon ja konepajatuotantoon. Otanmäellä voi siis taas olla edessä muutosten aika.

paakirjoitus@kaleva.fi