Taleban vahvistaa asemiaan sekä Afganistanissa että Pakistanissa. Se tietää erittäin suuria vaikeuksia Yhdysvaltain ja koko länsiliittouman pyrkimyksille. Niiden tappiokin on mahdollinen.
Afganistanin Taleban-liike järjesti viime viikolla koordinoidun iskun useisiin kohteisiin pääkaupungissa Kabulissa. Se oli ensimmäinen tällainen teko useaan vuoteen. Maanantaina kerrottiin, että Pakistanissa on suostuttu ottamaan islamilainen sharia-laki voimaan maakunnassa, joka on jo varsin lähellä pääkaupunkia Islamabadia.
Tämä muun muassa tarkoittaa tyttöjen koulutuksen kieltämistä sellaisen maan alueella, jossa vasta äskettäin oli nainen pyrkimässä pääministeriksi - kunnes tuli murhatuksi.
Pakistanin hallituksella ei ollut enää muuta keinoa rauhoittaa Swatin laaksoa, jossa se on jo sotilaallisesti täysin alakynnessä Taleban-liikkeeseen nähden.
Samaan aikaan Yhdysvallat on joutunut siirtämään Afganistanissa olevien joukkojensa ei-sotilaallista huoltoa tapahtumaan Itämeren alueelta käsin, Venäjän halki. Tämä matka on tolkuttoman pitkä ja kallis, mutta vaihtoehdot ovat vähissä. Tilanteeseen vaikuttaa Kirgisian päätös sulkea alueellaan oleva amerikkalainen lentotukikohta, mutta vielä oleellisempaa on maakuljetusten vaikeutuminen Pakistanista. Yhdysvaltain huoltosaattueiden on työlästä päästä enää ehjinä perille.
Hiljattain tuli kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun Neuvostoliitto vetäytyi lyötynä Afganistanista. Tuon sodan venäläisveteraanit ovat nyt varoittaneet siitä, että Yhdysvallat on toistamassa kaikkia heidän virheitään.
Nuo varoitukset eivät ole tuulesta temmattuja. Länsiliittouman pyrkimyksillä ei todellakaan mene hyvin, eivätkä panokset ole vähäisiä. Pelissä on nimittäin Afganistanin ohella ydinasevaltio Pakistanin tulevaisuus. Maan presidentti Asif Zardari on sanonut suoraan, että nyt taistellaan Pakistanin eloonjäämisestä.
Presidentti Barack Obama aikoo lisätä tuntuvasti amerikkalaisjoukkojen määrää Afganistanissa. Ne tukevat Hamid Karzain hallintoa, joka on heikko ja korruptoitunut. Tavoite demokratiasta maassa näyttää jo yhtä etäiseltä kuin Neuvostoliiton tavoite aikanaan sosialismista Afganistanissa. Kaiken lisäksi amerikkalaisiskut ovat le-
viämässä Pakistanin puolelle rajaa.
Tällä kaikella on merkitystä myös Eurooppaan ja Suomeen.
Afganistanista on tulossa Yhdysvaltain uudelle ulkopolitiikalle elintärkeä alue, ja operaatioiden onnistuminen on pitkälti kiinni mahdollisuudesta käyttää Venäjän tai sen liittolaisten kuljetusreittejä ja alueita huoltoon. Se voi onnistua vain, jos Venäjä saa kaupassa jotain itselleen. Hyvin todennäköisesti kauppatavarana on ohjuspuolustushanke Puolassa ja Tsekissä ja Naton laajeneminen, jota Venäjä vastustaa.
Suomi aikoo lähettää sata sotilasta lisää Afganistaniin valvomaan elokuun vaaleja. Nuo vaalit kenties pidetään suunnitelman mukaan mutta on epärealistista olettaa, että niillä olisi enää paljonkaan tekemistä demokratian edistämisen ja maan vakauden kanssa.
Talebanin voitto Afganistanissa johtaisi erittäin taantumukselliseen ja naisten aseman kannalta tuhoisaan hallintoon. Pakistanissa puolestaan kyse on ydinasevaltiosta, joka on todellisessa vaarassa hajota ja päätyä sekasortoon tai ääri-islamilaisen liikkeen käsiin.
Tämä on hyvin vaarallinen asetelma. Natolla ja Yhdysvalloilla ei ole keinoja todelliseen sotilaalliseen voittoon, mutta niillä ei myöskään ole varaa tappioon. Niiden läsnäolo jatkuu, mutta hinta on tulossa yhä kovemmaksi.