Ta­kuu­sää­tiö: Opin­to­tuen ta­kai­sin­pe­rin­tä olisi syytä sitoa in­dek­siin – Mi­nis­te­ri Kososen mie­les­tä korotus on koh­tuul­li­nen

Opintotuki on ainoa Kelan etuus, johon tehdään viivästyskorotus. Se on kiinteästi 7,5 prosenttia, vaikka pankissa korot ovat nyt lähellä nollaa.

Vaikka opintotuen perintää koskevaa korotusta on laskettu, sen taso ihmetyttää Takuusäätiön Mika A. Pantzaria. Hän selvittäisi korotuksen sitomista indeksiin.
Vaikka opintotuen perintää koskevaa korotusta on laskettu, sen taso ihmetyttää Takuusäätiön Mika A. Pantzaria. Hän selvittäisi korotuksen sitomista indeksiin.
Kuva: Heikki WestergŒrd

Opintotuki on ainoa Kelan etuus, johon tehdään viivästyskorotus. Se on kiinteästi 7,5 prosenttia, vaikka pankissa korot ovat nyt lähellä nollaa.

Liikaa maksetusta opintotuesta perittävää korotusta olisi syytä arvioida uudelleen, katsoo Takuusäätiö.

– On aiheellista kysyä, pitääkö Kelan "tienata" takaisinperinnällä, sanoo säätiön toimitusjohtaja Juha A. Pantzar.

Kela karhuaa parhaillaan esimerkiksi opiskelijan ansiotyötulojen vuoksi liikaa maksettuja opintotukia. Postia on lähtenyt yli 43 000 henkilölle eli joka seitsemännelle opintotukea saaneelle. Määrä on lähes kymmenen prosenttia suurempi kuin vuosi sitten.

Jos Kela joutuu perimään saataviaan, se lisää summaan 7,5 prosentin korotuksen. Muissa Kelan maksamissa etuuksissa takaisinperinnän korotusta tai muita viivästysseuraamuksia ei ole.

Tuplasti suurempi vielä muutama vuosi sitten

Kyseessä ei ole korko, vaan kertakorotus. Se tulee maksettavaksi, ellei opiskelija palauta liikaa maksettua tukea vapaaehtoisesti määräajassa.

– Menettely perustuu opintotukilakiin, sanoo lakimies Antti Partanen Kelan lakipalveluryhmästä.

Käytännössä kyse on jonkinlaisesta pelotteesta. Lakia perusteltiin aikanaan muun muassa sillä, että korotuksella haluttiin estää opintotuen käyttäminen ilmaisena lainana.

Nykyinen korotusprosentti koskee vuonna 2016 ja sen jälkeen maksettuja opintotukia. Tätä aiemmin korotus oli peräti 15 prosenttia, ja näidenkin tukien takaisinmaksajia on edelleen.

Pantzarin mielestä tulisi pohtia yleiseen taloustilanteeseen reagoivaa vaihtoehtoa kiinteän korotuksen sijaan.

– Tuollainen rankaiseminen ei kyllä tunnu ihan kohtuulliselta, kun vertaa yleiseen korkotasoon. Ajatus indeksisidonnaisuudesta olisi selvittämisen arvoinen.

"Rankaiseminen ei tunnu kohtuulliselta"

Korotusta pidetään verrattain suurena myös opiskelijajärjestöissä.

– Vaikka korotusta alennettiin, olisi sen kohtuullisuutta hyvä arvioida, toteaa sosiaalipolitiikan asiantuntija Jani Sillanpää Suomen ylioppilaskuntien liitosta.

Hän sanoo, että tulorajat eivät aina ylity huomaamatta.

– Osalla tulot on laskettu tarkasti ja ne ovat niukasti ylittäneet tulorajan johtuen esimerkiksi lomarahoista, joita opiskelija ei ole osannut huomioida.

Suomen opiskelijakuntien liiton puheenjohtaja Anna Laurila puolestaan huomauttaa, että takaisinperintä tapahtuu pari vuotta liikamaksun jälkeen. Elämäntilanne on voinut muuttua, eikä aina taloudellisesti parempaan suuntaan.

– Takaisinmaksu voikin olla haastavaa tilanteessa, jossa työ on päättynyt, rahat on käytetty ja opiskelut ovat vielä kesken.

Ministeri: Vastaa 3,75 prosentin korkoa

Hallituksessa opintotuki kuuluu tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososelle (kesk.). Hän pitää korotusta kohtuullisena.

Vaikka kyseessä on kertakorotus eikä korko, niin tasoa voi ministerin mukaan verrata korkolain mukaiseen viivästyskorkoon. Se on tällä hetkellä seitsemän prosenttia vuodessa.

Myös kahden vuoden maksuviive on Kososen mielestä huomioitava.

– Täten 7,5 prosentin kertakorotus vastaa noin 3,75 prosentin vuotuista korkoa, hän toteaa.

Pallo opiskelijalle itselleen

Laurila katsoo ongelman olevan pelkkää korotusta laajempi.

Opintorahan lisäksi opiskelija kerää tyypillisesti toimeentulonsa lainan ja ansiotyön yhdistelmällä. Puheenjohtajan mukaan töihin ajaa liian alhainen opintotuki.

– Tulorajat ovat myös suhteellisen matalalla elinkustannuksiin nähden.

Myös Pantzar huomauttaa, että tuen ja lainan yhdistelmä ei riitä elämiseen varsinkaan isoissa kaupungeissa.

Ministeri Kosonen ymmärtää, että takaisinperintä voi olla opiskelijataloudessa iso ja usein myös ennakoimaton takaisku. Hän heittää pallon opiskelijalle itselleen.

– Korotuksen tarkoitus on ohjata opiskelijaa seuraamaan tulojaan ja palauttamaan likaa saadun tuen määräajassa, jolloin hän saa myös tukikuukauden takaisin käyttöönsä.

Takaisinmaksuaika lyheni kuukaudella

Kun opiskelujen ohessa tehdystä työstä saa liikaa tuloja, opintotukea on maksettava takaisin Kelalle.

Kela lähetti vuoden 2018 opintotuen takaisinperintää koskevat päätösehdotukset aiemmin tässä kuussa.

Palautettavaa on keskimäärin 860 euroa opintotuen saajaa kohden.

Liikaa maksettu tuki on palautettava huhtikuun loppuun mennessä. Vielä viime vuonna aikaa oli kuukausi enemmän.

Ellei palautusta tehdä määräaikaan mennessä, perittävää määrää korotetaan 7,5 prosentilla.

Jos opintotukikuukausia on ollut vuodessa yhdeksän, on vuoden 2018 sallittu tuloraja 11 973 euroa. Tänä vuonna raja on runsaat 500 euroa korkeampi.

Opiskeluajan ulkopuolella, esimerkiksi valmistumisen jälkeen, kertyneitä tuloja ei huomioida.

Tulojen kertymistä on toistaiseksi seurattava itse ja tehtävä tarvittaessa Kelalle ilmoitus tuen keskeyttämisestä.