Maaliskuun alussa tulee voimaan laki, jonka perusteella pienimpiä eläkkeitä saaville aletaan maksaa takuueläkettä.
Laki korottaa vähimmäiseläkkeen nykyisestä reilusta 500 eurosta 687,74 euroon.
Kuten Kaleva kertoi perjantaina, takuueläkehakemuksia on tulvinut Kansaneläkelaitokseen kymmenin tuhansin.
Lisäeläkkeeseen oikeutettuja arvioidaan olevan noin 116 000, joista jo yli 73 000 oli hakenut sitä viikon puoliväliin mennessä.
Hakumenettelyyn sisältyy sinänsä hyvän uudistuksen ongelma. Jo sana "takuueläke" pitää sisällään ajatuksen, että lisäeläkkeeseen oikeutetun pitäisi saada se ilman erillistä hakemusta.
Vaikka Kela lähetti tammikuun lopulla hakulomakkeita eläke-etuun oikeutetuille ja vaikka takuueläkettä voi hakea ilman lomaketta soittamalla Kelaan, suurella laitoksella luulisi olevan käytettävissään riittävät tiedot maksaa tai olla maksamatta lisäeläkettä ilman hakumenettelyäkin.
Monet lisäeläkkeeseen oikeutetut eivät ole enää aktiivisimmillaan tai ovat muuten niin korkeassa iässä, että hakumenettely saattaa tuoda heille turhaa vaivaa.
Koska takuueläke nostaa kaikkien pienituloisimpien eläkesummaa, heille ehkä pienenkin lisäeläkkeen haku saattaa olla nöyryyttävää ja käydä kunnian päälle.
Sosiaalietuuksista ainakaan lapsilisiä ei tarvitse hakea erikseen.
Samaa menettelyä olisi syytä ainakin harkita käytettäväksi takuueläkkeiden maksussakin, jos sille ei ole mitään teknisiä esteitä. Hakumenettely tuo asiaa turhan kyykytyksen sivumaun.
Aivan kuin haluttaisiin, että kaikki lisäeläkkeeseen oikeutetut eivät sellaista hakisikaan. Pienimpiä eläkkeitä saaville pienikin lisäraha tulisi suureen tarpeeseen.