Keskustalla ja SDP:llä on reilu etumatka kokoomukseen. Puolueiden johto laskee selvästikin, ettei niiden kannata ottaa turhia riskejä pitkällä kampanjalla. Kokoomus ja muu oppositio ovat sopeutuneet asetelmaan.
Ainakin varttuneet äänestäjät muistavat ajan, jolloin näyttävä vaalikampanja ja kiivas väittely leimasivat politiikkaa vähintään puoli vuotta ennen eduskuntavaaleja. Tyyli on nyt toinen. Kampanjat ovat lyhentyneet kerta kerralta. Nyt puolueet kaavailevat avaavansa pellit vain vajaat kaksi kuukautta ennen 18. maaliskuuta pidettäviä vaaleja.
Erityisen hyvin lyhyt vaalitaistelu käy kahdelle suurimmalle hallituspuolueelle. Keskusta ja SDP ovat mielipidetutkimusten mukaan pitäneet selkeän etumatkansa muihin puolueisiin. Niiden ei kannata tehdä mitään, mikä vaarantaa niiden etumatkan. Lyhyen kampanjan aikana niiden tarvitsee kilvoitella vain siitä, kummasta tulee maan suurin puolue ja kumpi saa yrittää hallituksen muodostamista.
Keskustan puheenjohtajalle, pääministeri Matti Vanhaselle ja SDP:n johtajalle, valtiovarainministeri Eero Heinäluomalle sopii selvästikin, että hallitusyhteistyötä jatketaan. Ristiriitojakin on ollut, mutta ei liian repiviä.
Tyytyväisyyttä lisää se, että hallituksen tärkein tavoite, 100 000 uutta työpaikkaa likimain täyttyy. Miksipä kaksi suurta hallituskumppania ryhtyisivät tuhlaamaan voimia pitkään vaalityöhön, jonka aikana etumatka pahimmassa tapauksessa kutistuisi.
Opposition ja varsinkin kokoomuksen olisi odottanut haastavan hallituspuolueet nähtyä aikaisemmin ja pontevammin varsinkin, kun puolueen kannatus on jämähtänyt Jyrki Kataisen valinnan aiheuttaman nousun jälkeen paikoilleen. Kokoomuksessakin näytetään oletettavan, että hyvin suunnitellulla, lyhytkestoisella kampanjalla pystytään herättämään kannattajat ilman suuria taloudellisia uhrauksia.
Vielä ratkaisevammin rahan määrä vaikuttaa pienten puolueiden mahdollisuuksiin venyttää kampanjaansa. Enää ei ole niitä uupumattomia, jatkuvasta aatteen palosta energiansa saavia ikiliikkujia, joita takavuosina nähtiin vaalityössä. Vapaaehtoisia on yhä, mutta kovin pitkäkestoisiin rynnistyksiin he eivät ole valmiita. Vaalimainokset levitetään uskollisesti ja kerätään pois, kun on pakko.
Ehdokkaiden tukiryhmistä löytyy sentään autonkuljettajia, suoramainosten jakajia ja suusanallistenkin viestien levittäjiä. Tehokkaan tukiryhmän keränneet voivat odottaa hyvää menestystä. Levollisen pinnan alla tapahtuu jo paljon liikettä. Myös suuri yleisö on voinut havaita, että joitakin erikoisia tapahtumia on pantu pystyyn maalisvaalien takia.
Istuvilla kansanedustajilla on aina hienoinen etulyöntiasema. He pystyvät kiertämään kenttää tehokkaammin kuin uudet yrittäjät. Siviilityö haittaa monen muun pyrkyä poliittiselle uralle, vaikka juuri uusien ehdokkaiden pitäisi löytää tehokkaita vaalityöntekijöitä. Se on vaikeaa, kun näytöt heiltä puuttuvat näytöt.
Äänestysinto on jäänyt monissa viime vaaleissa laimeaksi presidentin valintaa lukuun ottamatta. Onkohan Suomi liian hyvä maa, kun ihmiset eivät enää tunne tarvetta määrätä politiikan suuntaa äänestämällä takavuosien tapaan?
Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus on ollut suomalaisten oikeus jo sata vuotta. Koulutetuimmat äänestävät tutkimusten mukaan aktiivisimmin. Koulutaustasta riippumatta jokaisella on yhtä paljon valtaa: yksi ääni, mutta vain jos sitä käyttää vaaleissa.