Kun suhdanteet kääntyvät kohti taantumaa, näkyy muutos hyvin nopeasti taksitolpilla. Huviajelua karsitaan, firmat vähentävät matkustelua, kimppakyytejä järjestellään.
Helsinkiläisillä ja oululaisilla taksiasemilla ollaan odottelevalla kannalla. Kesä on poikkeusaikaa eikä siitä voi vetää johtopäätöksiä. Taksilain muutos elokuun alussa sotki tilannetta entisestään, kun ajoneuvolistat poistuivat.
Lama tulee aina yllättäen. Taksien käyttöaste taitaa olla ainoa varmansorttinen merkki muutoksesta huonompaan. Helsinkiläinen taksikuski Harri Siltanen sanoo, että kauppakamarit tapaavat soitella ja kysellä ajojen määristä.
Asuntojakin ostellaan entiseen malliin. Tapani Sainio Helsingin kiinteistönvälittäjät Oy:sta kertoo, että kauppa käy ketterästi ja hinnoissa on yhä lievää nousua pääkaupunkiseudulla. Asuntokaupassa tilanne ole kuitenkaan yhtenäinen koko maassa.
Sainio muistelee, että edellisen taantuman iskiessä asuntojen myyjille piti tosissaan vakuutella, ettei asunnosta kuukauden kuluttua saa enää lähellekään samaa hintaa. Hintavyöry alaspäin oli nopea.
Samppanja ja kalliit
konjakit maistuvat
Kalliit tuotteet eivät jää hyllyille makaamaan. Alkon valikoimasta on mennyt hyvin kaupaksi kuohuviinit, samppanjat, arvokkaimmat konjakit ja viskit, kertoo viestintäjohtaja Mika-Pekka Miettinen.
Tilanteen huononeminen näkyisi myös konkurssien määrissä. Helsingin käräjäoikeuden osasto II:n puheenjohtaja Matti Palojärvi ei ole havainnut muutosta konkurssihakemusten määrissä. Näillä näkymin tälle vuodelle ennustettu 400 hakemuksen määrä tulee alittumaan. Yrityssaneerauksia sitä vastoin on hiukan edellisvuotta enemmän.
Laman tuloa voi haistella myös kuluttaja- ja yritysbarometreistä. Ne tosin heijastavat lähinnä tämänhetkistä tilannetta, eivät niinkään ennusta tulevaa. Ihmiset seuraavat tiedotusvälineitä ja rakentavat odotuksensa uutisten pohjalle.
Omaan talouteen
luotetaan
Tutkija Pertti Kangassalo Tilastokeskuksesta kertoo, että suomalaisten luottamus Suomen talouteen on varovaisella tasolla, mutta omaan talouteen luotetaan. Uutta on se, että nyt luotetaan myös siihen, että työttömyys alenee.
Ekonomisti Martti Luukko Suomen kuluttajaliitosta kertoo, että kotitalouksien käytettävissä oleva tulo on kehittynyt pitkään ja vakaasti 1990-luvun alkupuolelta saakka.
"Ihmisillä on varaa ostella kestokulutushyödykkeitä, matkustella ja rakentaa", Luukko tiivistää.
Mitä sanovat tiedemiehet. Milloin tulee lama?
Helsingin kauppakorkeakoulun kansantaloustieteen professori Pertti Haaparanta muistuttaa, ettei suhdannekäännettä ei ole koskaan pystytty ennustamaan. Robert Lucas on jopa saanut taloustieteen Nobelin todistelemalla, että suhdannevaihtelujen tarkka ennustaminen on täysin mahdotonta.
Sitä vastoin voidaan sanoa, että nousukaudet ovat pidentyneet ja taloudet tulleet vakaammiksi, Haaparanta jatkaa. Kiitos tästä voidaan suunnata keskuspankeille.
Mainoslehtisiä ei
enää Ylä-Lappiin
Ammattiennustajat käyttävät laskelmissaan yritysten tilauskantoja. Pörssikurssit ovat paljon huonompi mittari. Musta maanantai johti vuonna 1987 pörssikurssien romahtamiseen, mutta siitä ei seurannut maailmanlaajuista lamaa, professori Haaparanta muistelee.
Laman ensimerkit voi huomata kuka tahansa.
Pertti Haaparanta kertoo, kuinka hänen postilla työskentelevä ystävänsä oli ihmetellyt edellisen laman alussa, miksi T-kauppa ei enää pukannut mainoslehtisiään Ivalon koneeseen Ylä-Lappiin levitettäviksi.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Pasi Sorjonen selvittää, että 1990-luvun alun syvän laman alkuvaiheessa talousennusteet pystyivät pitkään valoisina. Tilanne oli ehtinyt jo muuttua radikaalisti, ennen kuin tajuttiin, että tuotanto laskee. "Ihmisillä on halua kieltää, että menee huonosti", Sorjonen arvelee.
