Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä haluaa keskittää synnytykset sairaaloihin, jotka hoitavat vähintään tuhat synnytystä vuodessa. Se perustelee ehdotustaan turvallisuudella.
Esitystä on arvosteltu väittämällä, että pienessä ja suuressa sairaalassa on yhtä turvallista synnyttää. Pienen ja suuren yksikön turvallisuutta on kuitenkin vaikea verrata. Niissä kun synnyttävät erilaiset synnyttäjät.
Riskisynnytykset on jo nyt keskitetty turvallisuussyistä isoihin yksiköihin, joten pienet yksiköt hoitavat lähinnä "normaaleja" synnytyksiä.
Siksi ei ole yllätys, että yliopistosairaaloissa kuolee enemmän vastasyntyneitä kuin muissa sairaaloissa.
On selvää, että tiettyjen potilasryhmien kuten pienten keskosten on turvallisempaa syntyä maailmaan yliopistosairaalassa kuin vaikkapa terveyskeskuksessa. Teho-osastoa ei löydy joka pitäjästä.
Toisinaan normaalikin synnytys voi muuttua yllättäen poikkeavaksi ja johtaa jopa lapsen kuolemaan.
Ministeriön työryhmän loppuraportin mukaan normaaleista raskauksista syntyviä vauvoja kuolee eniten yksiköissä, jotka hoitavat alle tuhat synnytystä vuodessa.
Synnytyksen hoito edellyttää raportin mukaan mahdollisuutta hätäkeisarileikkaukseen ympäri vuorokauden. Synnytyslääkärin, anestesiologin ja lastenlääkärin pitäisi olla aina saatavilla.
Asiat eivät kuitenkaan ole niin yksinkertaisia kuin luulisi.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijoiden pian julkaistavan selvityksen mukaan pienen synnytyssairaalan alueella asuminen ei aiheuttanut vastasyntyneiden terveydelle ylimääräistä riskiä Uudellamaalla.
Pienet sairaalat toimivat hyvin, kun kyseessä on normaali synnytys ja hyväkuntoinen vauva.
THL:n tutkijat ovat laskeneet, ettei synnytysosastoja kannata lakkauttaa turvallisuussyistä. Jos kaikki alle tuhannen vuosittaisen synnytyksen sairaalan synnytykset siirtyisivät isompiin yksiköihin, säätyisi arviolta yksi normaalipainoisen vastasyntyneen kuolema vuodessa.
Synnytysyksiköiden määrä on jo puolittunut vuodesta 1975. Nyt Suomessa toimii 31 synnytyspistettä. Jos tämäkin määrä vielä puolittuu kuten jotkut ovat arvelleet, verkosto jää harvaksi.
Matkasynnytykset ovat jo lisääntyneet. Vuonna 2009 suunnittelemattomia synnytyksiä sairaalan ulkopuolella sattui yli 120, joista 65 luokiteltiin varsinaisiksi matkasynnytyksiksi esimerkiksi taksissa, omassa autossa tai ambulanssissa.
Jos synnytyspisteet vähenevät lisää, lienee todennäköistä, että matkasynnytysten määrä kasvaa yhä.
Onko sitten parempi, että lapsi syntyy taksissa kuin pienessä sairaalassa, jossa osataan hoitaa normaali synnytys ja sen tavallisimmat ongelmat?
Vauvalla on kuusinkertainen riski kuolla, jos hän syntyy matkalla eikä sairaalassa.
Matkalla menehtyy herkemmin yllättäen ennenaikaisesti syntyvä kuin täysiaikainen lapsi.
Ministeriön työryhmä toteaa, että pieni, alle tuhannen vuosittaisen synnytyksen yksikkö voi olla joskus maantieteellisesti välttämätön, mutta tällöin toiminnan taso pitää turvata paikallisin erityisjärjestelyin.
Jos keskittäminen jatkuu, synnyttäjien pitää lähteä entistä aikaisemmin sairaalaan. Pitkät matkat voivat myös lisätä äitien turvattomuuden tunnetta ja johtaa turhiin lähtöihin.
"Potilashotellit voivat auttaa matkasynnytysten vähentämisessä", ministeriön työryhmä ehdottaa.
Pitäisikö jokaisen äidin tosiaan matkustaa varmuuden vuoksi kuukautta ennen laskettua aikaa huippusairaalan viereen odottelemaan supistuksia? Kuka sen sitten maksaisi?
Sen sijaan, että toimivia synnytysyksiköitä lakkautetaan, voisi miettiä, tarvittaisiinko ensiaputyyppinen synnytysvalmius jopa nykyistä useampaan paikkaan.
Parantaisiko se turvallisuutta ehkä enemmän esimerkiksi Lapissa?